NCC:n toteuttama Kansallismuseon peruskorjaus on valmistunut

Kansallismuseon historiallisen päärakennuksen peruskorjaus on valmistunut ja museo on voinut aloittaa näyttelyiden rakentamisen tiloihin. Peruskorjauksessa kunnostettiin rakenteita, parannettiin talotekniikkaa ja toteutettiin uusi lasikatteinen sisäpiha, joka yhdistää museon vuonna 1910 valmistuneen päärakennuksen uuteen laajennusosaan. Kansallismuseo avataan yleisölle keväällä 2027.

Kansallismuseon yli satavuotisen historian suurin rakennushankekokonaisuus alkoi syksyllä 2023. Siihen kuului museon laajennus ja päärakennuksen peruskorjaus. NCC:n toteuttama peruskorjaus on valmistunut suunnitelmien ja kustannustavoitteiden mukaisesti ja tilat on luovutettu museon käyttöön.

– Senaatti-kiinteistöjen tehtävä on vaalia kansallista omaisuutta, ja Kansallismuseon peruskorjauksessa pystyimme merkittävästi pidentämään tämän arvokkaan rakennuksen elinkaarta. Hanke valmistui jopa etuajassa, ja lopputulos muodostaa nyt uudisosan kanssa hienon ja toimivan kokonaisuuden, Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Ari Kiiskinen sanoo.

Vuonna 1910 valmistuneen Kansallismuseon osittaisen peruskorjauksen tavoitteena oli parantaa museon toiminnallisuutta, saavutettavuutta ja turvallisuutta sekä kunnioittaa rakennuksen arkkitehtonista ja kulttuurihistoriallista arvoa. Monet työt Kansallismuseon korjauksessa ovat vaatineet vanhaa käsityötaitoa ja niihin erikoistuneita urakoitsijoita.  

– Rakennushankkeena tässä oli erityistä työmaan vahva me-henki NCC:n ja alihankkijoiden kanssa. Kaikilla oli halua ja kärsivällisyyttä korjata pieteetillä. Täällä nähtiin vaivaa, eikä hosuttu, Kiiskinen kertoo.

– Jatkuva yhteistyö Museoviraston, suunnittelijoiden, tilaajan ja rakennuttajakonsultin kanssa takasi tarkalleen oikean lopputuloksen ja hanke saavutti myös huipputuloksen NCC:n omassa laatuauditoinnissa. Kaiken kaikkiaan tällaisissa hankkeissa yhteistyön merkitys eri toimijoiden kanssa on valtava. Tämä oli kaikille rakentajille upea tilaisuus päästä osaksi Kansallismuseon historiaa, NCC:n työpäällikkö Niko Simola kertoo.

Työmaa on ollut myös työturvallisuuden huippua koko rakennusajan. Rakennusteollisuuden työturvallisuuskilpailussa työmaa sijoittui toiseksi huippulukemin (TR-indeksi) 99,45.

Merkittävin muutos museon jugend-rakennuksen korjauksessa tehtiin museorakennuksen avoimelle sisäpihalle, joka katettiin lasikatolla. Lämpimäksi tilaksi muutetun sisäpihan kautta historiallinen päärakennus ja uudisosa yhdistyvät toisiinsa. Lasikaton rakentamisen erityishaaste oli vanhojen ja uusien rakenteiden yhteensovittaminen.

Korjaustöiden laajin osuus oli vesikattojen korjaus. Siinä kupariset ja walesilaisesta liuskekivestä erikokoisin ja -muotoisin kivin ladotut paanukatot korjattiin. Noin 60 prosenttia vanhoista liuskekivistä voitiin asetella katon korjauksen jälkeen takaisin paikoilleen ja loput vaihdettiin uusiin. Kupari oli myös pääosin kestänyt hyvin aikaa. Kuparitöissä erikoisuutta toivat katon tornit, rondellit ja lanterniinit. Julkisivujen rappaukset uusittiin ja kivet syväsaumattiin. Julkisivu ja katto korjattiin sääsuojien alla. Myös rakennuksen vanhat ikkunat sekä pihan metalli- ja puuportit korjattiin ja puuaidat uusittiin.

Sisätiloissa korjattujen pintojen värit valittiin tarkoin yli sadasta työmaan toteuttamasta värimallista. Sisällä myös tilojen akustiikkaa parannettiin ja ullakolle rakennettiin kaksi uutta ilmanvaihtokonetta. Rakennuksen talotekniikkaa parannettiin merkittävästi. Koko työmaan ajan tilojen suojaus oli merkittävä osa työmaan arkea. Freskot suojattiin huolellisesti pölyltä ja vallitsevia olosuhteita mitattiin tärinä-, kosteus- ja lämpöanturoilla.  

NCC oli hankkeen pääurakoitsijana mukana jo toteutusvaihetta edeltävässä kehitysvaiheessa. NCC peruskorjaa edelleen Kansallismuseon tontilla sijaitsevaa Vaunuvajaa, joka valmistuu vuoden loppuun mennessä. Kansallismuseon peruskorjauksen, uuden laajennusosan sekä Vaunuvajan peruskorjauksen rakennuttajana toimi valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt. Tilojen käyttäjä on Suomen kansallismuseo.

Lisätietoa rakentamisen vaiheista: https://www.ncc.fi/projektit/kansallismuseon-peruskorjaus-helsinki/

Lisätietoja:

Niko Simola, työpäällikkö, NCC, niko.simola@ncc.fi, 0400 528 738
Ari Kiiskinen, rakennuttajapäällikkö, Senaatti-kiinteistöt, ari.kiiskinen@senaatti.fi, p. 0400 794 436
Nelly Haapalainen, viestintäpäällikkö, NCC, nelly.haapalainen@ncc.fi, 043 825 7390

NCC on johtavia rakennusalan yrityksiä Pohjoismaissa. Hallitsemme monimutkaiset rakennusprosessit ja rakentamisen kautta vaikutamme myönteisesti asiakkaisiimme ja yhteiskuntaan. Konsernimme toimialoja ovat rakennus- ja infrastruktuurihankkeet, asfaltin ja kiviainesten tuotanto sekä kiinteistökehitys. Vuonna 2025 NCC:n liikevaihto oli noin 56 miljardia Ruotsin kruunua ja työntekijöitä oli 11 500. NCC:n osake on noteerattu Tukholman pörssissä.