NCC:n toteuttama Kansallismuseon Halkopihan lasikatto sai kunniamaininnan Vuoden Teräsrakenne 2026 -kilpailussa
Aiemmin tänä vuonna valmistuneessa Kansallismuseon peruskorjauksessa sisäpihan uuden lasikaton toteutus oli hankkeen haastavin työvaihe. Työ palkittiin, sillä nyt Kansallismuseon laajennus ja Halkopihan katto saivat yhteisen kunniamaininnan Vuoden Teräsrakenne 2026 -kilpailussa. Kilpailun voitti Kruunuvuorensilta.

Kunniamaininnan saaneet Kansallismuseon teräsrakenteet sijaitsevat JKMM Arkkitehtien suunnittelemassa Kansallismuseon laajennusrakennuksessa sekä peruskorjauksen yhteydessä toteutetussa Halkopihan lasikatossa, joista jälkimmäisen NCC toteutti.
Palkintolautakunta antoi kohteelle erityistä kiitosta siitä, miten teräs toimii uuden arkkitehtuurin mahdollistajana kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä. Lautakunnan mukaan kohteessa teräs on mahdollistanut poikkeuksellisen veistoksellisen arkkitehtuurin sekä historialliseen museoympäristöön hienovaraisesti liittyvän uuden kokonaisuuden.

Kuva: Tuomas Uusheimo
Palkintolautakunnan jäsen, rakennusarkkitehti Tommi Luukkosen mukaan uusi arkkitehtuuri täydentää historiallista museoympäristöä itsenäisellä ja tunnistettavalla ilmaisulla.
– Teräs on mahdollistanut veistoksellisen muodon ja sisäpihan läpinäkyvän kattamisen. Teräsratkaisut palvelevat samanaikaisesti arkkitehtuuria, rakennussuojelun tavoitteita ja tilojen toiminnallisuutta.
Palkintolautakunnan jäsen Merja Walkeajärvi pitää Kansallismuseon teräsrakenteita rakennesuunnittelun näkökulmasta hyvin vaativina ja hienosti onnistuneina rakenteina.

Kuva: Joakim Kröger
Kunniamaininnan saanut kokonaisuus toteutettiin Senaatti-kiinteistöjen rakennuttamana. Kohteen rakennesuunnittelusta vastasi Ramboll Finland Oy. Laajennusosan pääurakoitsija oli SRV ja Halkopihan kattamisen pääurakoitsijana toimi NCC. Teräsrakenteet toimittivat Teräselementti Oy ja Ltd “STARS MET”.
Kansallismuseon sisäpihan uuden lasikaton toteutus oli peruskorjauksen haastavin työvaihe
Teräsrunkoinen, uniikki lasikatto oli jo itsessään vaativa erikoistyö, mutta lisähaasteita tuli vanhojen rakenteiden liittämisestä uusiin. Työ suunniteltiin huolellisesti. Hankkeen projektinjohtourakoitsijaksi valittiin Teräselementti Oy, jonka kanssa hanketta kehitettiin yhdeksän kuukautta ennen rakentamisen aloitusta.

– Lasikaton rakenteet suunniteltiin yhteistyössä urakoitsijan ja suunnitteluryhmän kanssa toteutusta ja konepajatyötä varten valmiiksi. Kävimme kaikki suunnitelmat läpi, suunnittelimme tuotannon, logistiikan – kaiken lasikaton rakentamiseen liittyvän, työmaan aluevastaava Erno Immonen NCC:ltä kertoo.

Kuva: Matias Höglund
Teräsrunko rakennettiin ensin täysin valmiiksi Teräselementin tehtaalla Lempäälässä, jonka jälkeen runko leikattiin kahdeksaan lohkoon ja kuljetettiin Kansallismuseon työmaalle. Kattoon asennettiin kaikkiaan 186 kappaletta 200 kg painoisia laseja. Ennen lasien asennusta tehtiin kuitenkin eniten tarkkuutta vaativa työvaihe, kun ympäröivät rakenteet yhdistettiin lasikaton runkoon vesitiiviiksi kokonaisuudeksi. Ylempää lappeelta putoaa talvella lasikaton viereen lunta ja jäätä, jonka lämmitetty lasikatto ja katon ympärillä kulkevat sulatuskaapelit sulattavat pois, ja vesi valuu kouruja ja räystäitä pitkin pois katolta.