Kiinteistö- ja rakennusalan toimijoilta odotetaan toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Suomessa rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen laskenta on tulossa lähivuosina pakolliseksi – parhaillaan selvitetään, kuinka hyvin ympäristöministeriön valmistelema rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmä soveltuu tavanomaisten suunnittelu- ja rakennushankkeiden käyttöön. Kesään 2020 saakka kestävä testijakso on osa vuonna 2017 julkistettua vähähiilisen rakentamisen tiekarttaa, jonka päämääränä on rakennusten hiilijalanjäljen tuominen osaksi säädösohjausta. Tavoitteena on, että säädösohjaus on käytössä 2020-luvun puolivälissä.

– Ympäristöministeriön tavoitteena on, että Suomi on johtava kiertotalousmaa 2025 ja hiilineutraali 2035. Paljon on tapahduttava, jos aiomme saavuttaa nuo tavoitteet: hiilijalanjälkeä täytyy selvittää kaavoituksessa, infrarakentamisessa, uudis- ja korjausrakentamisessa kuin käytössä olevassa kiinteistökannassakin, toteaa luokituspäällikkö Laura Sariola Rakennustietosäätiöstä.

Hiilineutraalius yhä useamman KIRA-alan toimijan tavoitteena

Rakennusmateriaalien osalta vähähiilisen rakentamisen edistämisessä avainroolissa ovat kolmannen osapuolen verifioimat ympäristöselosteet, jotka kertovat läpinäkyvästi, luotettavasti ja vertailukelpoisesti tuotteen ympäristövaikutuksista koko elinkaarella.

– Urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden on helpompi tehdä hyviä valintoja, kun on ensin määritelty viitekehys hinnan ja ominaisuuksien lisäksi myös ympäristövaikutuksille. Tätä varten tarvitaan puolueetonta tietoa, Sariola sanoo.

Saint-Gobain allekirjoitti syyskuussa 2019 YK:n ilmastokokouksessa sitoumuksen rajoittaa maapallon lämpeneminen 1,5 asteeseen yhdessä 87 maailman johtavan yrityksen kanssa, sitoutuen samalla tavoitteeseen olla hiilineutraali toimija globaalisti vuonna 2050. Pohjoismaissa Saint-Gobain tähtää hiilineutraaliuteen jo aikaisemmin, kansallisten tavoitteiden mukaisesti.

NCC:n tavoitteena on vähentää toimintaansa liittyviä hiilidioksidipäästöjä 50 % vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2019 ensimmäisen vuosipuoliskon mittausten mukaan päästöt ovat vähentyneet 42 % vuodesta 2015. Suomessa merkittävä päästöjä alentanut tekijä on ollut siirtyminen uusiutuvan energian sähkösopimuksiin.

– Rakennusten energiatehokkuutta on parannettu paljon, mutta rakennusvaiheen hiilijalanjälki on edelleen valtava haaste koko rakennussektorille. Päästöjen vähentäminen edellyttää elinkaariajattelua, yhteistyötä ja yhteistä tahtotilaa koko alalta, toteaa NCC:n kehitysjohtaja Jukka Viitanen.

Rakennusvaiheessa merkitystä on etenkin materiaaleilla ja logistiikalla. NCC:lle ympäristöselosteet ovat tärkeä keino tehdä ilmastoystävällisempiä ja hiilijalanjäljeltään kevyempiä valintoja.

– Hyödynnämme ympäristöselosteita suunnitteluvaiheessa, jolloin voidaan tehdä esimerkiksi ympäristökonsultin kanssa projektille LCA-laskenta. Toinen vaihtoehto on, että kerätään tieto materiaaleista määrälaskentojen yhteydessä ja lasketaan elinkaarivaikutuksia sitä kautta, Viitanen kertoo.

Suuressa roolissa vähähiilisen rakentamisen edistämisessä ovat Viitasen mukaan avoin dialogi ja tiedon jakaminen, joihin myös tuotteiden ympäristötieto oleellisesti kytkeytyy.

– Rakentamiseen ja rakennusmateriaaleihin liittyy valtava määrä erilaista dataa. Jos sitä ei pystytä oikealla tavalla avoimesti hyödyntämään ja hallitsemaan, menetetään potentiaali hyödystä. Suomessa ollaan menossa kovaa vauhtia kohti vähähiilisempää rakentamista, mutta muutos ei tapahdu hetkessä: kyseessä on iso oppimisprosessi rakennusyhtiöille, materiaalintoimittajille, työmaille ja kaikille muillekin rakentamisen sidosryhmille, Viitanen toteaa.

Koneluettava tieto helpottaa tavoitteisiin pääsyä

Tällä hetkellä rakennusmateriaaleja ja tuotteita koskeva hiilijalanjälkitieto on hajautunut eri alustoille ja formaatteihin, mikä tekee siitä paikoin vaikeasti hyödynnettävää. Kun tieto saadaan yhteen paikkaan, suunnittelijoiden on entistä helpompi hyödyntää sitä.

– Suomeen ollaan parhaillaan tekemässä kansallista päästötietokantaa, johon pyritään saamaan kattavasti yleistä dataa tuotteiden ja materiaalien ympäristövaikutuksista. Rakennustieto kehittää samaan aikaan omaa EPD-tietokantaa, josta julkaistut selosteet voidaan liittää osaksi RT-tuotetietopalvelua. Urakoitsijat voivat hyödyntää palvelua rakennuksen tuoteselosteen kokoamiseen, joka puolestaan sisältää rakennushankkeessa käytetyt tuote- ja ympäristötiedot. Sitä voidaan käyttää myös kiinteistön ylläpidossa ja suunniteltaessa parannuksia, RTS:n Sariola kertoo.

Seuraava askel on InDatan yhteiseurooppalainen ympäristöselostetietokanta, jossa selosteet ovat rakenteisessa eli avoimesti koneluettavassa muodossa.

– EPD-tietoja tarvitaan myös kiertotalouden edistämiseen. Prosessien tehostaminen ja kehitystyö vaativat nimenomaan digitaalisia, strukturoituja tietokantoja, Sariola toteaa.

Laskentatyökalut nopeuttavat tiedonkulkua

Yksi tapa edistää tiedonkulkua on erilaisten laskentatyökalujen hyödyntäminen.

– Tällä hetkellä on olemassa hyvin kehittyneitä LCA-työkaluja. Olisi suotavaa, että yritykset räätälöisivät itselleen laskentatyökaluja ja ottaisivat ne osaksi normaalia toimintaa ja tuotekehitysprosessia. Kun tieto on tuotettu työkalulla, se on automaattisesti rakenteista ja sitä voidaan käyttää suunnittelun lähtötietona. Näin vältetään myös tiedon siirtämiseen liittyviä inhimillisiä virheitä, Sariola huomauttaa.

Suomalaisen Bionovan kehittämä One Click LCA on maailman johtava rakennusalan elinkaariarviointityökalu, jonka avulla rakennuttajat, suunnittelijat, arkkitehdit ja tuotevalmistajat voivat helposti ja nopeasti mitata ympäristövaikutukset ja elinkaarikustannukset. Työkalu on käytössä jo yli 60 eri maassa, ja sitä käyttää kansainvälisten ympäristökonsulttiyritysten lisäksi laaja joukko tuotevalmistajia, tutkimuslaitoksia ja tilaajia.

– Havaitsimme omista lähtökohdistamme ympäristökonsultteina, että yhden rakennushankkeen elinkaariarviointi excel-laskentana vei liian kauan hyödyttääkseen päätöksentekoa. Lähdimme kehittämään työkalua, jolla laskenta on helppoa ja nopeaa ja jonka integraatiot ja menetelmät kehittyvät jatkuvasti; ohjelmisto päivittyy edelleen parin kuukauden välein ja kaikki julkaistut EPD:t sisältävä materiaalitietokanta viikoittain, kertoo Bionovan liiketoimintajohtaja Tytti Bruce-Hyrkäs.

Rakennustuotteiden valmistajat ovat avainasemassa rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen pienentämisessä: laskemalla päästövaikutuksia ja panostamalla tuotekehitykseen rakennustuoteteollisuus pystyy löytämään ympäristön kannalta parempia tuotteita ja kommunikoimaan niistä suunnittelijoille luotettavalla ja yhteisesti tunnetulla tavalla.

– One Click LCA pelaa yhteen kaikkien yleisimpien Suomessa käytettävien tietomallinnusohjelmistojen kanssa. Suunnittelijan on mahdollista nähdä eri vaihtoehtojen päästöt vaikka reaaliajassa ja vastaavasti tuotevalmistajat voivat työkalun avulla tuottaa helposti tietoja tilaajien ja suunnittelijoiden käyttöön. Esimerkiksi Saint-Gobainilla on järjestelmässä myös valmiita rakenteita, jolloin tieto on entistä helpommin käytettävissä. Tämä onkin keskeinen tavoitteemme: tarjota rakennushankkeen päätöksentekijöille tietoa päästövaikutuksista mahdollisimman helposti. Näin he pystyvät käyttämään dataa päätöksenteon tukena ja valitsemaan parempia vaihtoehtoja, Bruce-Hyrkäs kiteyttää.

Kiertotalouden edistäminen on olennainen keino päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa – tervetuloa Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön avoimen yhteiskehittämisalustan, CoreLabin, järjestämään Kiertotalous kiinteistö- ja rakentamisalalla -seminaariin ma 2.12.2019 klo 12–16 (paikkana Café & Aula Toivo Tampereen yliopiston keskustakampuksella). Luvassa opiskelijoiden ratkaisuja rakentamisen kiertotalouden haasteisiin ja yritysnäkökulmia kiertotalouteen, mukana myös Saint-Gobain ja NCC. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: corelab.tau@tuni.fi, p. 050 550 1234