KIELO - Kiviaineksen elävä luonto

KIELO on NCC:n tie luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin edistämiseksi kiviainesalueilla.

Yhdessä kohti monimuotoista ympäristöä

Vuonna 2012 alkunsa saaneen NCC:n KIELO-ohjelman tavoitteena on toteuttaa luonnon monimuotoisuutta ylläpitäviä ja edistäviä ratkaisuja kiviainestoiminnan aikana ja sen päätyttyä.

KIELO-ohjelmassa monimuotoisuutta ja luonnontilan palauttamista edistetään alueiden omat erityispiirteet huomioiden. Kalliokiviainesalueista voidaan luoda erikoisympäristöjä, kuten kivikkoja, kosteikkoja, paahdealueita ja lahokkoja, joita ei enää luonnostaan juurikaan muodostu. Alueita kehitetään yhteistyössä paikallisten luontojärjestöjen kanssa.

Henkilökunnalle järjestetyn nimikilpailun voittaja KIELO tulee sanoista KIviaineksen Elävä LuontO.

”Kestävä kehitys on NCC:llä iso juttu ja se on osa meidän visiotamme. KIELO-ohjelma on tästä hyvä esimerkki. Haluamme lähestyä kalliokiviainesalueiden jälkihoitoa uudesta näkökulmasta luonto ja alueen asukkaat huomioiden,” sanoo Taina Piiroinen, kiviaineksen liiketoiminnan kehityspäällikkö.

KIELO-alueita on tällä hetkellä yhdeksän ja lisää on suunnitteilla.

KIELO-alueet

Kiuru Mäntsälän Ohkolassa

Alueelle kylvettiin syksyllä 2015 lohkoittain erilaisia niittykasvien siemensekoituksia. Perhosseuranta on tehty kahtena kesänä - kesällä 2014 tunnistettuja lajeja löytyi 393 kappaletta. Kesä 2015 oli perhosten kannalta epäsuotuisa. Kasvillisuus on levinnyt alueelle erinomaisesti maa-aineksen mukana tulevan siemenpankin kautta. Alueella on myös pirunpelto ja kolme suppaa.

Mustalupiini Mäntsälän Ohkolassa

Alueella kokeillaan lupiinin torjuntaa puutuhkan avulla yhteistyössä Villi vyöhyke ry:n kanssa. Tavoitteena on nostaa maaperän pH:ta puutuhkan avulla ja muokata elinympäristön kemiallista tilaa lupiinikasvustoille epäsuotuisaksi. Tutkimus- ja kehityshankkeen ensimmäisessä vaiheessa loppusyksystä 2015 puutuhkaa levitettiin kahdelle koealalle, joiden pinta-ala on yhteensä 0,23 hehtaaria. Koealoille levitettiin noin 3 000 kg puutuhkaa. Lisäksi tuhkan vaikutusta tutkitaan koeistutuksilla. Istutusruukkuja perustettiin 5 kpl erilaisilla tuhka-multaseoksilla, täysin tuhkattomasta reilusti tuhkaa sisältävään, ja jokaiseen ruukkuun kylvettiin 200 lupiininsiementä.

Lahokko Loviisan Vanhakylässä

Alkukesästä 2015 Vanhakylään rakennettiin lahopuualue meluvallin etelärinteelle. Lahopuita on sekä pystyssä että maata vasten makaavana. Alueesta hyötyvät erityisesti lahottajat kuten erilaiset pistiäiset. Alueelle tuodaan jatkossa lisää puuta, jotta sinne saadaan eri lahoamisvaiheessa olevaa materiaalia. Alueelle tuotavat puhtaat maa-ainekset hyödynnetään maisemoinnissa.

Espoon Ämmässuo

Espoon Ämmässuon uudelle kiviainesalueelle suunnitellaan hyönteishotelleja. Hotellit on tarkoitus rakentaa Ämmässuon Ekomo-alueelta saatavista kierrätysmateriaaleista.

Cinna Nokian Myllypurossa

Tarkoitus on palauttaa alueelta aikanaan löydetty hajuheinäkanta. Hajuheinä (Cinna latifolia) on rauhoitettu ja kuuluu Euroopan neuvoston uhanalaisten kasvien luetteloon. Kiviainesalueella on luontainen kivikko, josta hajuheinä on kadonnut. Aluetta ennallistetaan avaamalla maaperän siemenpankkia ja luomalla hajuheinälle luontaiset edellytykset palata alueelle. Hoitotoimenpiteenä poistetaan kilpailevaa heinäkasvustoa.

Operation Black Bat Nokian Myllypurossa

Lepakot kärsivät kolopulasta kuten monet linnutkin. Nokian Myllypuron kiviainesalueelle pystytettiin toukokuussa 2016 lepakkopönttöjä, käynnissä on siis Operation Black Bat. Alueen läheisyydestä on löytynyt pohjanlepakkoa. Lepakot tarvitsevat vettä ja avointa aluetta, joten Myllypuro soveltuu pöntöille erinomaisesti. Pöntöt soveltuvat koko lisääntymisyhdyskunnalle tai kesää viettäville poikamieslepakoille. Jännityksellä odotamme saavatko pöntöt asukkeja.

Tulikattila Tampereen Kuismalassa

Kuismalan Tulikattilasta tulee ainutlaatuinen poltettava ekosysteemi. Alueella kehitetään harvinaista niittyluonnon monimuotoisuutta käyttäen kulotusta luonnonhoitomenetelmänä yhteistyössä Villi vyöhyke ry:n kanssa. Tätä varten alueelle rakennetaan erityisiä palokujia. Erityispaino on niin sanotuilla keinotekoisilla luontotyypeillä, kuten betonikedoilla.

Elopelto Ruskon Hujalassa (Turku)

Hujalan Elopeltoon tulee pajuviljely. Energiapajua viljellään hyödyntäen viereisen sikalan lietettä lannoitteena. Näin lietettä ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja vaan se voidaan hyödyntää lähempänä. Paju sitoo itseensä hiiliä sekä raskasmetalleja ja muita haitta-aineita. Pajuviljelmällä voidaan tuottaa lyhyessä kiertoajassa raaka-ainetta uusiutuvan energian tuotantoon esim. Naantaliin rakenteilla olevaan monipolttovoimalaitokseen.

Lappeenrannan Jänhiälä

Jänhiälään tehtiin syksyllä 2015 pop up -niitty moottoritien varteen meluvalliin. Alueelle tehdään visualisointi ja loppumaisemointisuunnitelma yhteistyössä Villi vyöhyke ry:n kanssa. Kylvetty niitty palvelee siemenpankkina loppumaisemoinnissa. Alueelle annetaan muodostua pohjavedestä kirkasvetinen lampi.