Suomenlinnan tunneli

Korjattu Suomenlinnan tunneli yhdistää Suomenlinnan saaren mantereeseen Helsingissä. NCC jyrsi huonokuntoisen asfalttipinnan pois ja teki uuden pohjan sekä asfalttipäällysteen kapeaan ja ahtaaseen tunneliin. Vanha asfaltti kierrätettiin uusien massojen valmistukseen NCC:n asfalttitehtaalla.

Lähtökohta

Suomenlinnassa asuu noin 800 ihmistä. Sinne johtava tunneli ei ole asukkaiden eikä vierailijoiden käytössä. Tunneli on vain noin neljä metriä leveä ja kolme korkea. NCC:n työ oli päällystää tunneli, mutta se oli asfalttikoneille ahdas tila. Ajoväylää kaventaa vielä reilusti tunnelissa oleva kunnallistekniikka.

Tunneli on otettu käyttöön vuonna 1981, jonka jälkeen se oli päässyt huonoon kuntoon. Tunneliin vuosi aiemmin runsaasti merivettä, joka aiheutti korroosiota teknisille järjestelmille. Merkittävää oli myös, että vuotovedet toivat tunneliin radonia niin suuria määriä, että huoltohenkilökunnan työaikaa tunnelissa jouduttiin rajoittamaan.

Suomenlinnan tunnelin korjauksessa sen talotekniikka uusittiin ja lisäksi tunnelia ympäröivää kalliota tiivistettiin ja lujitettiin. Myös ilmastointia ja valaistusta korjattiin. Tunnelista vastaa Suomenlinnaa hallinnoiva Suomenlinnan hoitokunta. Korjauksesta vastasi Suomenlinnan hoitokunnan, YIT:n, Pöyryn ja Aren muodostama allianssi. NCC teki tunneliin allianssille päällystystyön. 

Palkittu projekti

Suomenlinnan tunnelihankkeen allianssi valittiin Projektiyhdistyksen Vuoden projektiteko 2018 -palkinnon saajaksi. Loppuvuodesta 2017 aikataulussa valmistuneen peruskorjauksen budjetti oli noin 7 miljoonaa euroa ollen näin pienin allianssimallilla tehty projekti Suomessa. Arvostelussa todettiin, että vastoin alalla vallitsevaa mielipidettä tunnelin peruskorjaushanke todisti allianssimallin soveltuvan erittäin hyvin myös pieniin kohteisiin etenkin, kun hankkeen sijainti, tekniset ratkaisut ja työmaaolosuhteet ovat vaativat ja kyseessä on peruskorjaus.

Päällystystyön toteutus

– Ahtauden takia jouduimme kuljettamaan asfalttimassan levityskoneelle kauhakuormaajilla, joita meillä oli käytössä 2–3 kpl sen mukaan, miten niitä mahtui tunneliin. Sanoisin, että levityksen alussa, kun lähdimme Suomenlinnan päästä kohti mannerta, valmista pintaa tuli hitaasti, mutta olimme sen tiedostaneet ja varautuneet ottamalla aloitukseen niin monta kuormajaa kuin tunneliin mahtuu. Sovimme aikatauluja myös niin, että esim. taloteknisiä töitä tehnyt porukka sai tehdä työnsä tunnelissa myös suunnitellusti, NCC:n työnjohtaja Riku Romppanen sanoo.

Asfalttimassa kuljetettiin Helsingin Kaivopuistoon NCC:n Vantaan asfalttiasemalta. Kuljetuksissa vältettiin mahdollisuuksien mukaan ruuhka-aikoja.

Saarinen Lauri

Aluepäällikkö, Asfaltti läntinen pääkaupunkiseutu, NCC Industry