Webinaarit

Kaupungistuminen jatkuu ja olemme kaikki tämän liikkeen osia. Webinaareissamme käsittelemme kaupunki- ja kiinteistökehitystä eri näkökulmista.

Uutta urbaania -webinaarit

 

Vastaukset webinaarissa esitettyihin kysymyksiin

Vantaan kaupungin kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine vastaa:

Onko tarkoitus luoda sinkkujen kortteli ja perhekortteli erikseen, koska ei perhe muuta 24 neliön yksiöön - ei mahdu. Syntyykö tästä eriytymistä?

Tällaista kehitystä en toivo Vantaalle enkä muuallekaan. Tasapainoinen, paras mahdollinen elinympäristö syntyy, kun erilaiset ihmiset ja perheet asuvat lähellä toisiaan ja muodostavat aktiivisen yhteisön. Tätä näkemystä tukevat useat tutkimukset.

Kuinka paljon tullaan tekemään purkamisrakentamista? Esim. vanha kerrostalo puretaan ja tilalle uusi ja ehkä jopa pari kerrosta korkeammaksi?

Vantaalla on paljon rakennuskantaa, joka on peruskorjauskunnossa. Meillä on myös paljon kevyttä varasto- ja työpaikkarakentamista paikoilla, joissa maan arvo on huomattavasti kasvanut. Tällaisilla alueilla purkaminen ja kaavoitus joukkoliikennekaupungiksi voi olla viisain vaihtoehto. Tärkeää on kuitenkin säilyttää vanhaa ympäristöä eikä purkaminen ole aina kestävin vaihtoehto. Tilanteet siis vaihtelevat ja jokaiseen tilanteeseen on etsittävä siihen sopiva vaihtoehto.

Pääkaupunkiseudulla on ollut ongelmana puutteelliset lumenkeräysalueet kerrostaloalueilla. Tuleeko parannusta vai perustatteko lumenhaihdutusyksikön paikallisesti?

Vantaalla on useita lumenkaatopaikkoja ja ne ovat olleet riittäviä toistaiseksi. Kaavoitamme paljon yksityisiä maita ja tonteille voidaan jättää tilaa lumelle. Jokainen joutuu itse miettimään, haluaako tontille lumenkeruualueen vai muuta. Kaupungin omistamilla mailla kiinnitettään paljon huomiota hulevesien hallintaan – lumensulamisvedet ovat siis melko hyvin hallinnassa.

Säilyykö kaupunkirakentamisessa ns. suoja-alueet, joilla pystyttiin aikoinaan rajaamaan esim. tulipaloja? Nämä viheralueet toimivat kaupungin vihreänä verisuonena ja olisi hyvä säilyttää virkistyskäytössä.

Tulipalojen vuoksi suoja-alueita ei onneksi nykyään tarvitse jättää. Meillä Vantaalla on kuitenkin kattava viheralueverkosto ja lähes 100 % vantaalaisista asuu alle 300 metrin päässä viheralueesta. Meillä on myös laajat yhtenäiset peltojen ja metsien muodostamat verkostot.

Nykyään pidämme myös huolen siitä, että jokaisella tontilla on tarpeeksi vihreää (käytämme ns. viherkerrointa, jolla lasketaan tontin kasvullisen osan ja hulevesien tarvitseman alueen suhdetta rakennettuun alueeseen)

Miten tontin omistus Suomessa, nostaako tai laskeeko asunnon hintaa, jos ulkomaalaisomistuksessa? Mikä on tonttien omistusosuus suomessa ulkomaalaisessa omistuksessa?

Itse en ole huomannut ulkomaisen ja kotimaisen maanomistuksen vaikutusta asunnon hintaan, enkä osaa vastata siihen, miten omistussuhteet jakautuvat. Asia vaatisi tutkimusta; todellinen tontin omistaja ei aina ole selkeästi tiedossa, kun omistajien taustayhtiöt eivät näy. Onneksi kaavoitusta säätelevä lainsäädäntö lähtee liikkeelle siitä, että jokainen alue kaavoitetaan sen omilla reunaehdoilla. Asukasosallistuminen ja demokraattinen päätöksenteko vaikuttavat paljon lopputulokseen. Asuntojen hinta määräytyy pitkälti sijainnista, rakentamiskustannuksista ja tuotto-odotuksista.

-------------------------

SATOn Business Development Manager Visa Heiskanen vastaa:

Minkälaisia digi-ratkaisuja on Satolla käytössä? (esim. sovellus asukkaille, smart-koteja ym.)

Panostamme jatkuvasti digitaaliseen kehittämiseen, jotta voimme helpottaa asiakkaidemme arkea. Meillä on SATOssa käytössä digitaalinen alusta asiakkaillemme, OmaSATO. Jo haastattelussa mainittujen vuokranmaksutilanteen tarkistus, jatkuvat asiakasedut ja asunnon olosuhdetietojen tarkastaminen, voi lisäksi OmaSATO alustalla kommunikoida meidän suuntaan. Esimerkiksi vikailmoituksen tekeminen onnistuu SATOn asukkaille helpoiten OmaSATOa käyttämällä.

Nordic CityMaking Week 2020

Janne Alho: Miten rakennetaan uuden ajan pohjoismaista kaupunginosaa, case Turusta

Future-proof City -seminaarissa NCC:n hankekehitysjohtaja Janne Alho esitteli case-esimerkkeinä Turun Linnanfältin ja Harppuunakorttelin.

Soumia El Ghazouani: Masthugsskajen, Göteborg

Downtown Helsinki -keskustelufoorumissa esiintyi NCC:n Göteborgin keskustahanketta luotsaava Soumia El Ghazouani.

Juha Vihma: Hiilineutraalin kaupungin rakentaminen

New Agenda for Nordic Cities -päätösseminaarissa NCC-konserniin kuuluneen Optiplan Oy:n suunnittelujohtaja Juha Vihma puhui vähähiilisestä rakentamisesta.