Milloin Teollisuuskadun akselin rakentaminen alkaa?
Tiia Ettala: Kyseessä on todella monen osan palapeli. Varsinaisten rakennusten rakentaminen riippuu paljolti kiinteistönomistajista. Yksi kaava, Konepajan Lasipalatsin täydennysrakentaminen, on itse asiassa tällä hetkellä nähtävillä. Alueen liikenteen suunnittelu käynnistyy meillä lähiaikoina ja tarkastelemme siinä koko aluetta. Pikaraitiotien osalta on vielä paljon kysymysmerkkejä, mutta kaavarunko on tuonut meille todella paljon lisää infoa siitä, mitä se käytännössä tarkoittaisi ja vaatisi.
Onko alueen toimijoiden osallistaminen ja palautteen pyytäminen kokemuksenne mukaan vähentänyt vastarintaa ja valituksia?
Tiia Ettala: Olemme keskustelleet siitä paljon. Yleiskaavaa on toki vielä vaikeampi hahmottaa, mitä se oikeasti tarkoittaa, ja vaikka kaavarungossa on edelleen kyseessä strateginen dokumentti, olemme päässeet jo hieman lähemmäksi konkretiaa. Meillä on ollut todella hyvää vuorovaikutusta ja iloisesti yllätyin, kun luonnosvaiheen Kerro kantasi -kyselyssä saimme todella asiaan paneutunutta palautetta. Näen kuitenkin, että kun jo näin aikaisessa vaiheessa on lähdetty keskustelemaan alueen tulevaisuudesta, ollaan varsinaisten kaavahankkeiden aikana jo valmiimpia muutoksille ja valmiimpia kertomaan mielipiteitä.
Miro Pojanluoma: En itse ollut Fredriksbergissä mukana vielä kaavavaiheessa, mutta toki olen tutustunut tausta-aineistoon. Ilahduttavaa on ollut lukea, kuinka paikallisten aktiivien ja toimijoiden kanssa on käyty kommenttikierroksia, ja että yhteinen kehittäminen on ollut todellista ja tarpeita on kuunneltu. Toki aina pitää miettiä, onko toive toteutettavissa, mutta silloin kun on, niin ehdottomasti se toteutetaan.
Miten hallitaan ristiriitaisia toiveita ja näkemyksiä eri tahojen kanssa esim. Konepajan alueella?
Tiia Ettala: Näen, että avaintekijänä siinä on avoin suhtautuminen ja sen hyväksyminen, että katsomme asioita omista tulokulmistamme. Ja että laitetaan neutraalisti asiat esille. Totuus on, että aina kaikkea ei voi sovittaa yhteen, ei välttämättä ole yhtä ratkaisua, joka ratkaisee kaiken. Avoin vuorovaikutus, palautteen vastaanottaminen ja viestiminen ovat olennaisia. Tietenkin myös arvoilla on merkitystä, ja jos päätös on kaupungin käsissä, tulee myös tukeutua kaupungin strategiaan ja yleiskaavan määräyksiin.
Miten ekologiset tai hiilineutraalit tavoitteet on kaupunkisuunnittelussa huomioitu?
Tiia Ettala: Iso kysymys. Kaavarungossa kiinnitettiin hyvin paljon tähän paljon huomiota. Mainitsemassani EU-hankkeessa oli lisäksi yhtenä tavoitteena kestävä resiliantimpi kaupunkiympäristö. Kaavarunkoon on pyritty kokoamaan ilmastonmuutokseen, biodiversiteettiin ja resilienssiin liittyviä tavoitteita, jotka suodattuivat alueen asemakaavoihin ja muuhun suunnitteluun. Mutta tätä keskustelua käydään kaupungin sisällä koko ajan. Esimerkiksi mitkä ovat oikeat työkalut missäkin vaiheessa suunnittelua.
Tuleeko alueelle myös arkisempaa liiketoimintaa, kuten kauppoja ja pienliiketiloja?
Miro Pojanluoma: Fredriksbergin kortteliin ei tule enempää, sillä se on täyteen vuokrattu. Sinne on kuitenkin vielä tulossa esimerkiksi ruokaravintola alakertaan. Tiia mainitsi Lasipalatsin, jonne myös on kaavailtu tulevan ravintolatoimintaa. Toki vapaita tontteja on vielä kiinteistökehittäjien kehitettävänä.
Tiia Ettala: Päivittäistavarakauppa on aukeamassa alueella jossain vaiheessa. Pienempien liiketilojen tulo on toimijoista kiinni. Kaavarunko ja myöhemmin asemakaavat vaativat, että jos aluetta lähdetään tiivistämään rakentamalla lisää, pitää sinne myös tulla liiketiloja. Jos siis toimija ei ole kaavarungosta ja kaikesta tästä keskustelusta vielä ymmärtänyt, että se myös kannattaa. Mutta kaupunki ei voi puuttua siihen, mitä toimintaa liiketiloihin tulee, vaan se on toimijasta kiinni.
Mitä oppeja aiotte ottaa tästä casesta tuleviin hankkeisiinne?
Miro Pojanluoma: Ehdottomasti katutason elävyys, jonka toimivuudesta ja houkuttelevuudesta olemme saaneet paljon kiitosta. Lisäksi kokonaisuus, että on palveluita laidasta laitaan ja vauvasta vaariin. Olemalla osana kaupunkia on selkeästi enemmän kuin se, että on yksittäinen toimistorakennus keskellä kaupunkia. Kiinteistökehityshankkeissamme on jatkossakin tarkoitus sulautua osaksi kaupunkirakennetta.
Tiia Ettala: Tämän kolmen vuoden aikana olen oppinut valtavasti. On ollut todella mielenkiintoinen prosessi. Vuorovaikutuksesta oppina on esimerkiksi se, että kerrotaan saaduista vastauksista myös ulospäin. Usein kuulee sitä, että meillä on hirveästi kyselyitä, mutta koskaan ei kerrota, mitä tuloksia ja vaikutuksia niistä syntyi. Tietenkin ne vuorovaikutusraportista löytyvät, muttei ole niin helppoa kaivaa niitä sieltä esille. Toinen, henkilökohtainen oppi, mitä olen paljon miettinyt ja mitä haluaisin jossain vaiheessa edistää, on, että maastossa pitäisi näkyä aikaisemmin jonkunlainen fyysinen vinkki, esimerkiksi kyltti, että täällä tulee tapahtumaan jotain, tähän ollaan ryhtymässä tekemään asemakaavaa tai kaavarunkoa. Ei siinä vaiheessa vasta, kun kaivinkone rouhaisee, sillä silloin se on jo myöhäistä. Näin pääsisimme käymään keskustelut oikeassa vaiheessa ja tavoittaisimme ihmisiä, jotka alueella oikeasti kulkevat, ja jotka eivät välttämättä ole postituslistoilla tai seuraa Kympin somekanavia.