NCC Pakkaspäivän 2024 juonsi Peter Nyman ja tilaisuuden avasi NCC Buildingin maajohtaja Kati Tauriainen.
NCC:n asiakastilaisuudessa viriteltiin ajatuksia vastuullisuuden moninaisille taajuuksille
NCC järjesti asiakkaille suunnatun NCC Pakkaspäivän Helsingissä viime viikolla. Tilaisuudella haluttiin virittää keskusteluja vastuullisuuden ajankohtaisiin aiheisiin ja eri näkökulmiin – mahdollisuuksiin ja velvoitteisiin. Tuhtien infopakettien lisäksi inspiroiduttiin esimerkkitapauksista. Aikaa jäi hyvin myös kuulumisten vaihtoon ja visioiden virittelyyn.
Vastuullisuus, kestävä kehitys, ESG ja lisäksi kaikki edellä mainittujen sanojen alla tarkoittaa valtavaa määrää asiaa, aiheita, tavoitteita ja mahdollisuuksia, mutta myös sääntöjä ja määräyksiä. On EU:n, valtion ja yrityksen päästötavoitteet ja keinot sinne pääsemiseksi. Entä biodiversiteetti, sosiaalinen vastuu ja jopa taloudellinen vastuu – aiheet eivät lopu!
NCC:n asiakastilaisuudessa paikalla oli vajaat sata rakennuttajaa, sijoittajaa ja muuta rakennusalan vaikuttajaa. Vastuullisuus vaikuttaa kaikkeen ja kaikkien toimintaan alalla.
Pohjoismaisuus NCC:n taustavoimana
NCC on pohjoismainen yritys. Käytännössä se tarkoittaa laajaa sisäistä osaamisverkostoa ja koko konsernin tukea maatoimintojen taustalla. NCC ammentaa pohjoismaisuudesta ja tuo mielellään esiin muualla tehtyjä hankkeita, kokemuksia ja näkökulmia keskustelun pohjaksi täällä Suomessa.
Pohjoismaisuudesta esimerkkinä NCC:n Tanskan vihreän siirtymän vetäjä Peter Andreas Sattrup piti tilaisuudessa esityksen Bakkekæretista, joka on uusi 445 asunnon korttelihanke Herlevissä Kööpenhaminan liepeillä. Bakkekæretissa luonto sovitetaan yhteen kaupunkiasumisen kanssa. Hankkeessa on keskitytty asukkaiden kokemaan biodiversiteettiin, arkkitehtuuriin ja jopa taiteeseen. Ja tämäkin hanke liittyy myös EU-taksonomiaan, yritysten kestävyysraportointia koskevaan direktiiviin (CSRD) ja Tanskan ilmastotavoitteisiin.
Toki edistyksellisiä hankkeita löytyy myös Helsingistä. NCC:n toimitilavuokrauksen myyntijohtaja Uku Jaatinen esitteli Savonkadun kehityshanketta vastuullisuuden, vuorovaikutuksen ja edistyksellisyyden edelläkävijähankkeena, jolle on esimerkiksi haettu BREEAM Communities -sertifiointia ensimmäisenä pääkaupunkiseudulla. Tilaisuudessa nähtiin videolla myös asiakkaiden kokemuksia MTV3:n uudesta Pöllölaaksosta sekä Espoon Asuntojen Karakallion Joutsenmerkki-korttelista.
Vastuullisuus on myös sääntelyä ja raportointia
LähiTapiolan vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Eeva Salmenpohja toi tilaisuuteen näkökulmia asiakasodotusten ja kestävyyssääntelyn ristipaineeseen ja korosti vastuullisuutta nimenomaan liiketoiminnan ajurina.
Valtionvarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori, ylijohtaja Lauri Kajanoja kertoi faktoja talouden tilasta erityisesti rakennusalan näkökulmasta. Vaikka viime kuukausina saadut tiedot rakentamisesta ovat olleet hieman odotettuakin heikompia, Kajanoja kuitenkin arvioi rakentamista nyt vaimentavien tekijöiden, kuten korkojen, kotitalouksien ostovoiman ja rakentamisen kustannusten, kääntyvän suuntaan, joka vähitellen tukee rakentamista.
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damskin mukaan ministeriön keskeiset teemat rakennusalalle ovat hallinnollisen taakan ja byrokratian keventäminen, valtion tukeman asuntotuotannon tukeminen sekä kaavoituksen ja lupamenettelyiden sujuvoittaminen. Damski myös muistutti globaaleista ympäristöriskeistä.
Vanhojen kiinteistöjen tilamuutoksiin toivottiin sääntelyn helpottamista
NCC:n korjausrakentamisen toimialajohtaja Jarkko Heinonen on tarjonnut usein käyttötarkoituksen muutoksien kautta korjausrakentamisen ratkaisuja keskustojen tyhjien tilojen ongelmiin, ja tähän aiheeseen palattiin myös NCC Pakkaspäivän paneelikeskustelussa. Heinonen totesi tyhjien tilojen olevan myös ympäristötragedia. Hän kannattaa ajatusmallia, jossa lähtökohtaisesti vanhat kiinteistöt haluttaisiin säilyttää ja täydentää, ja vanhan purkamista pidettäisiin aina vasta viimeisenä vaihtoehtona.
Myös K2S:n arkkitehti, SAFA, Kimmo Lintula totesi, että lähes kaikki jo tehty pitäisi pystyä hyödyntämään uudelleen, ja jos joudutaan purkamaan, uuden rakennuksen pitäisi pystyä ratkaisemaan enemmän kuin vain vanhan ongelmat. Catella Asset Managementin talousjohtaja Iiro Nurkkala korosti myös paneelissa tulevaisuuden rakennusten muuntojoustavuustarvetta ja vahvisti keskustan heikkenevän vetovoiman todella olevan kiinteistönomistajalle huolenaihe. Lintula huomautti myös, että kaupunkien keskustoista voi tulla kulisseja, jos niissä ei ole asumista. NCC:n kiinteistökehittäjä Matti Partanen toi esiin, että vanhoissa rakennuksissa on usein hankalia rajoitteita, mutta kaikki panelistit totesivat sääntelyn helpottamisen edesauttavan uusien ratkaisuiden löytymistä niin, että vanhalle kiinteistölle on todennäköisempää löytää taloudellisestikin kestävä tulevaisuus jatkuvasti kehittyvissä kaupungeissa.