Vanhan sairaalan purkubetonia kierrätetään Oulussa valtavia määriä

Parhaillaan puretaan vanhaa K-rakennusta. Ennen kierrätysbetoniksi kelpaavan materiaalin purkua rakennuksissa tehtiin reilusti yli puoli vuotta sisäpurkuja ja puhdistustöitä. Erityisesti asbestia on purettu yllättävän suuria määriä. Nyt puhdasta, kierrätettävää purkumateriaalia on alkanut syntyä. Purkujätteestä lajitellaan betoni- ja tiilijäte, metallit ja puu.

Purkubetonista pyritään hyödyntämään yli 80 prosenttia Oulun sataman laajennustyössä ja Ruskon logistiikkapihan kenttärakenteiden pohjiin. Oulussa ollaan tyytyväisiä siitä, että kierrätyskohteet betonille löytyivät läheltä, noin viiden kilometrin päästä purkutyömaasta.

– Jos tällaisia ei suunnittele hyvissä ajoin ennakkoon, ei purkubetonille pakosti löydy paikkaa ja kuljetusmatkat saattavat olla pitkiä. Kierrätys pitää aina ennakoida rakennushankkeissa jo suunnitteluvaiheessa, NCC:n ilmasto- ja ympäristöasiantuntija Lauriina Kontiainen sanoo.

Kuljetusmatkojen pituus on olennaista betoninkierrätyksen hyödyistä puhuttaessa.

– Kuljettaminen on paitsi kallista, se lisää päästöjä sekä kuormittaa liikenneverkkoa jo muutenkin vilkkaasti liikennöidyillä keskustan alueilla. Vähentämällä materiaalien kuljetusta voidaan siis parantaa myös turvallisuutta. Purku-hankkeessa tehdään purkukohteille elinkaarilaskentaa, jolla pyritään osoittamaan sekä päästöjen, mutta myös taloudellisuuden kautta, että hyödyntäminen kohteessa tai sen välittömässä läheisyydessä palvelee kaikkia sidosryhmiä, kertoo projektivetäjä Anne Tuomela Oulun yliopiston PURKU-hankkeesta.

Purkubetonin käyttökohteet rajattuja

Purkubetonia ei voi käyttää missä tahansa rakentamisessa. Laki kieltää käyttämästä betonimurskaa uusien rakennusten alla mahdollisten haitta-ainejäämien takia. Betoni päätyy siksi teiden, pihojen ja kenttien pohjarakenteisiin.

– Betonimurske on hyvä pohjamateriaali ja sillä voi korvata neitseellisiä materiaaleja ja ehtyviä luonnonvaroja kuten soraa tai hiekkaa. Kierrätetyllä betonimurskeella on yhtä hyvät, ja joskus jopa paremmat, ominaisuudet kuin luonnonmateriaaleilla. Se esimerkiksi kovenee, kun se kostuu ja tiivistyy, mikä voi tuottaa suuremman kantavuuden kuin kiviaines. Se on myös helppo tiivistää, mikä tekee materiaalista sopivan jakavaksi ja kantavaksi kerrokseksi, sanoo NCC:n kiviainestuotannon myyntipäällikkö Heidi Rainesto.

Betonijätettä syntyy Suomessa Betoniteollisuus ry:n arvion mukaan jopa noin 2,5 miljoonaa tonnia vuosittain, ja sen kierrätysaste on yli 80 prosenttia. Suurin osa betonijätteestä syntyy rakennusten purkamisesta. Oulun yliopiston PURKU-hankkeen mukaan Suomi oli EU:n jäsenenä sitoutunut hyödyntämään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä vuoteen 2020 mennessä, mutta nykyinen hyödyntämisasteemme on kuitenkin edelleen alle 60 prosenttia.

– Purku-hankkeen aikana on saatu selville useita eri tekijöitä, mitkä hidastavat purkujätteiden kierrättämistä. Tällaisia seikkoja voivat olla esimerkiksi tilaajien ”löysät” vaatimukset, osaamattomuus sekä lainsäädännön asettamat rajat purkujätteiden hyödyntämiselle. Usein myös kustannuksia syntyy purkamisesta enemmän, mikäli materiaali halutaan hyödyntää ja säästöt syntyvät myöhemmässä vaiheessa. Rakentaminen on jaettu palasiin, ja sen vuoksi säästöjen syntyminen myöhemmin ei varsinaisesti ole keskiössä purkamista mietittäessä. Myös kohteiden kaavoitus ja jatkokäyttö on suunnittelematta, joten purkujätteitä ei voida kohteessa hyödyntää, eikä sopivaa hyödyntämiskohdetta välttämättä ole lähellä tiedossa, PURKU-hankkeen Anne Tuomela toteaa.

NCC organisoi purkujätteen hyödyntämisen

NCC:n purkutyömaalla on tehty käytännön työtä: poistettu haitta-aineita, puhdistettu, purettu ja lajiteltu sekä organisoitu materiaalien kierrätystä.

– Purettua betonia ei voida murskata täällä sairaala-alueella, koska sille ei ole riittävästi tilaa. Lisäksi murskaus on järkevintä tehdä siellä, missä murska voidaan käyttää suoraan rakenteisiin. Olemme suunnitelleet purku- ja kierrätysjärjestelyt yhdessä purku-urakoitsija HVM-Infra Oy:n kanssa, NCC:n projektijohtaja Vesa Hamari kertoo.

Työmaalla metalli ja tiilet kierrätetään, puu erotellaan ja työmaan sekajäte yritetään pitää minimissä. Vanhan sairaalan laitteita ja irtaimistoa on kuljetettu muualle käyttöön ja esimerkiksi vanhoja ilmalämpöpumppuja on hyödynnetty työmaa-aikaiseen tarpeeseen. Kivi- ja maa-ainesta käytetään uudelleen paikan päällä esimerkiksi työmaa-aikaisiin luiskiin ja parkkipaikkaan. Teräsrakenteita on käytetty kaivannon tuennon tukipalkeiksi ja puumateriaalia rakennusaikaisiin tarpeisiin. Betonipilareita ja sokkelikuorielementtejä on työmaalta luovutettu Pohjois-Suomen rakennusklusterin rakennushankkeeseen. Ennen purkutöiden aloittamista Pohde järjesti huutokaupan, jossa irtaimistoa myytiin halukkaille. Irtaimistoa, sairaalalaitteita ja välineistöä lahjoitettiin myös Ukrainaan.

– Vähälle huomiolle jää usein se, että työmaalla tarvitaan väliaikaisiin rakenteisiin paljon materiaalia, kuten puuta. Kierrätysmateriaalin hyödyntäminen näissä rakenteissa vähentää merkittävästi uusiomateriaalien hankintaa ilman tarvetta hakea erillistä hyväksyntää kierrätysmateriaalin käytölle, NCC:n Lauriina Kontiainen toteaa.

Purkutöiden ja uudisrakennuksen maakaivuussa syntyviä maamassoja (yli 100 000 m3) hyödynnetään Oulun Sataman laajennustöissä sekä muutamassa muussa alueen rakennuskohteessa. Parhaillaan hankkeessa etsitään myös mahdollisuuksia yhteistyökumppanin kanssa purkutiilien hyödyntämiseen.

– Kierrätystä ja uusiokäyttöä pohditaan kyllä hankkeissa yleensäkin paljon, kaikki mahdollinen yritetään toteuttaa, Vesa Hamari painottaa. 

Kuvat: Jori Turpeinen