Suomen suurin Joutsenmerkki-talohanke keräsi kehuja ja huomiota

Vantaan Hakunilassa esiteltiin maanantaina 26.3. harjakorkeuteensa noussutta uuttaa kerrostaloa, jonka on määrä täyttää pohjoismaisen Joutsenmerkin ympäristövaatimukset. Esittelytilaisuudessa päättäjät, median edustajat, opiskelijat ja muut kiinnostuneet pääsivät tutustumaan kiinteistön työmaahan ja niihin ratkaisuihin, joiden myötä Joutsenmerkin kriteerit otetaan huomioon rakennustyössä ja asumisessa.

Ministeri onnitteli uraauurtavaa hanketta

Tilaisuuden avasi asunto- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, joka totesi, että rakennusalan viime vuosien noususuhdanne on merkittävällä vaikuttanut Suomen talouskasvuun. Tiilikaisen mukaan tulee aina kuitenkin miettiä, onko kasvu kestävällä pohjalla. Kaskelantie 1:n talossa Joutsenmerkin rakentamiselle ja rakennusmateriaaleille asettamat ympäristökriteerit tekevät siitä ekologisesti kestävän, minkä vuoksi ministeri halusi erityisesti onnitella hanketta.

Ministeri Tiilikainen nosti esiin myös ajankohtaisen keskustelun rakennusten sisäilmaongelmista. Hän korosti, että ongelmat eivät johdu pelkästään ilmanvaihdosta, vaan lisäksi rakentamisessa tulee käyttää mahdollisimman terveellisiä ja kemikaaliturvallisia materiaaleja, kuten Joutsenmerkin kriteerit täyttävässä talossa tehdään.

– Sisäilman laatuun vaikutetaan myös materiaalivalinnoilla, totesi Tiilikainen.

Puheenvuoronsa lopuksi Tiilikainen kertoi olevansa iloinen siitä, että Joutsenmerkin mukainen rakentaminen ei tee Kaskelantien asunnoista normaalia kalliimpia, vaan ne valmistuvat kohtuuhintaisiksi vuokra-asunnoiksi, joiden tuotantoa myös hallitus haluaa edistää.

– Toivon, että ekologinen rakentamisenne ei pääty tähän, vaan siitä tulee valtavirtaa.

Säästöä tehokkailla ratkaisuilla

VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski ja NCC:n asiakkuusjohtaja Ilkka Leskelä korostivat omassa puheenvuorossaan sitä, miten erilaisilla rakentamisen ratkaisuilla päästään sekä kustannuksia että ympäristöä säästävään asumiseen. Esimerkkinä he mainitsivat Kaskelantien vedensäästöhanat, joiden ansiosta vedenkulutus asukasta kohden laskee vuodessa satoja litroja.

Tehokkuus näkyy myös rakennusten suunnittelussa, jossa neliöt on otettu käyttöön mahdollisimman tarkkaan.

– Tässä kiinteistössä on mahdollisimman paljon hyötyneliöitä suhteessa bruttoneliöihin, kertoi Leskelä.

Myös rakennusjätteen kierrätys on toteutettu poikkeukselliseen tehokkaasti. Kun NCC:n ja VAV:n vuoden 2015 asuntomessuille toteuttaman Opaali-talon rakennustyömaalla jätteen kierrätysaste oli 30 prosenttia, Kaskelantien työmaalla kierrätykseen päätyy jopa 82 prosenttia kaikesta jätteestä. Teija Ojankoski halusikin korostaa, miten hienoihin saavutuksiin rakennushankkeessa ollaan päästy.

– Joskus sanotaan, että jokin on liian hyvää ollakseen totta, mutta tässä hankkeessa kaikki hyvä on myös totta.

Materiaalien laatua valvotaan tarkkaan

Kaskelantie 1:n talon lähestyessä valmistumistaan sille tehdään lopullinen auditointi, jonka perusteella Joutsenmerkki voidaan myöntää. Joutsenmerkkiä valvovan Ympäristömerkinnän toimitusjohtaja Petri Väisänen totesi tilaisuudessa, että merkki huomioi etenkin asuntojen käyttäjän näkökulman.

– Asunnoissa pitää olla hyvä hengittää, niissä tulee olla paljon luonnonvaloa ja vähän melua. Käytettyjen materiaalien laadunvalvontaan kiinnitetään erityishuomiota.

NCC:n projektipäällikkö Laura Majoinen kertoikin, että Joutsenmerkin kriteerit täyttäviä rakennusmateriaaleja lähdettiin kartoittamaan heti hankkeen suunnitteluvaiheessa, mikä on vähentänyt materiaalivalvontaan rakentamisen aikana tarvittavaa työtä.

– On tärkeää, että materiaalit voi jäljittää alusta asti, Majoinen korosti.

Rakennusmateriaalit ja niiden laadunvalvonta kiinnostivat myös Metropolia-ammattikorkeakoulun opiskelijoita, jotka pääsivät maanantai-iltapäivällä ekskursiolle Kaskelantien työmaalla. Opiskelijat tutustuivat kiinteistöön ja pääsivät esittämään paikalla olleille Joutsenmerkin, NCC:n ja VAV:n edustajille hanketta koskevia kysymyksiä. Saamiensa vastausten perusteella he laativat osana opintojaan raportin Kaskelantie 1:stä ja sen ympäristöystävällisestä rakentamisesta.

Kuva: Henrik Kettunen