Korjausrakentaminen kiehtoo ja kiinnostaa

NCC tunnetaan uudiskohteiden kiinteistökehittäjänä, mutta myös korjausrakentamishankkeistaan, joiden myötä vanhat rakennukset palautetaan uuteen loistoonsa. ”On hienoa päästä jatkamaan tarinaa kohteista, joilla on historia”, kiinteistökehittäjä Matti Partanen sanoo.

Ajankohtainen esimerkki kiinnostavista korjausrakentamishankkeista on Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan KY-talo Helsingin keskustassa. Ikoninen rakennus saa korjausrakentamisen myötä uuden tarinan Kulma21:nä ja korkeatasoisina toimitiloina. 
 
NCC:n aiemmin kehittämistä korjausrakentamisen kohteista Partanen nostaa esiin mm. Amer Sportsin pääkonttorin, joka toteutettiin komeaan punatiiliseen makasiinirakennukseen VR:n entisellä konepaja-alueella Vallilassa. NCC on ollut mukana päätoteuttajana monissa korjausrakentamisen hankkeissa, kuten viimeisimpänä Helsingin päärautatieaseman Scandic Grand Central -hotellissa.
 
- Uudiskohteiden ohella vanhat kantakaupunkikohteet kiinnostavat ja vetävät puoleensa ennen kaikkea sijaintinsa puolesta. Kiinteistökehittäjän näkökulmasta on myös kiehtovaa päästä luomaan vanhoille kiinteistöille uutta elämää ja uusia toimintoja, Partanen sanoo.
 
Kulma21_Tengbom_TERASSI_web

Kaikki lähtee olemassa olevasta kiinteistöstä

Korjausrakentamiskohteessa lähtökohtana on olemassa olevan rakennuksen runko. Alkuvaiheessa on tärkeää selvittää rakennuksen tekninen kunto ja rakennushistoria, joiden pohjalta voidaan lähteä edistämään suunnittelua. Myös lisärakentamisen ja täydennysrakentamisen mahdollisuudet tutkitaan aina hankekohtaisesti. 
 
- Kaikki lähtee konseptoinnista: mikä on käyttötarkoitus, mitä haluamme tarjota käyttäjille ja ympäristölle ja miten itse rakennus tukee konseptia parhaiten. Vanha rakennus asettaa tälle omat rajansa. Haluamme monesti myös kunnioittaa alkuperäisen arkkitehdin kädenjälkeä uuden suunnittelussa. Kun ollaan tekemisissä kantakaupungin vanhojen kiinteistöjen kanssa, moni niistä on vähintäänkin osittain suojeltu, mikä tuo tekemiseen omat mausteensa, Partanen tuumii.
 
Vanhat kiinteistöt tarjoavat aina yllätyksiä. Suunnittelun ja rakentamisen lähtötiedot eivät välttämättä ole riittävällä tasolla ja yllätyksiä voi tulla esiin purkutöiden aikana. Näitä sitten ratkotaan suunnittelijoiden ja urakoitsijan kanssa paikan päällä. 
 
- Vanhat kohteet ovat aina uniikkeja ja ne kiinnostavat esimerkiksi poikkeuksellisine huonekorkeuksineen ja tilaratkaisuineen sekä muine rakentamisaikansa mukaisine yksityiskohtineen. Vaikka rakennus modernisoidaan vastaamaan tämän päivän teknisiä ja toiminnallisia tarpeita, vanhan ajan henki on aina aistittavissa.

Vanhan säästäminen on kestävää kehitystä

Moni korjausrakentamisen kohteena oleva kiinteistö on rakennettu ennen kuin kestävästä kehityksestä puhuttiin, mutta korjausrakentamisessa myös nämä asiat otetaan huomioon. Hyvää esimerkkiä näyttää Kulma21, joka toteutetaan BREEAM-ympäristöluokituksen Excellent-tasolle uusimpien korjausrakentamisen kriteerien mukaan ensimmäisenä Suomessa.
 
Kestävä kehitys syntyy monista asioista. Kyse voi olla vaatimusten mukaisesta luonnonvalosta, automaattisesti vuorokauden ajan ja liikkumisen mukaan säätyvästä valaistuksesta, aurinkoenergiasta, vettä säästävistä vesikalusteista, hyvästä akustiikasta, tehokkaasta jätehuollosta sekä materiaaleista, joissa huomioidaan hiilijalanjälki.
 
Kantakaupungissa jo rakennuksen sijainti tukee Partasen mukaan kestävän kehityksen tavoitteita, koska kulkuyhteydet julkisilla liikennevälineillä ja pyöräillen tai kävellen ovat hyvät, ja palveluitakin on jo valmiina naapurustossa. Vanhan ja käyttökelpoisen rakennuksen rungon säästäminen on purkamisen sijaan hiilijalanjäljen näkökulmasta kestävän kehityksen mukaista toimintaa.
 
- Hyvä sijainti sekä ympäristösertifioidut ja modernisoidut vanhat kohteet kiinnostavat niin vuokralaisia kuin kiinteistösijoittajia, Partanen toteaa.
 
Kulma21_sisaankaynti

Ammattimainen ydintiimi hoitaa homman

Korjausrakentamiskohteiden ydintiimiin kuuluvat kiinteistökehittäjän ohella arkkitehti, rakennesuunnittelija sekä rakentava yksikkö, jonka on uudiskohteisiin verrattuna hyvä olla mukana heti alusta alkaen. Viranomaisten kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä jo kehitysvaiheessa ja mikäli kohde on suojeltu, myös Kaupunginmuseolla on vahva rooli. BREEAM-kohteet vaativat niin ikään moniammatillista tiimiä, joka tuntee sertifikaatin satoine yksityiskohtineen.
 
- Vaikka uudiskohteen ja peruskorjaushankkeen kehittämisessä on eroavaisuuksia, niissä on myös paljon samaa. Luonnollisesti vanhan saneeraamisessa pitää olla ymmärrys rakennuksen historiasta, mikä edellyttää korjausrakentamiseen erikoistuneen rakennesuunnittelijan ammattitaitoa. Rakennus ja sen osat tulee tuntea, jotta korjattavasta kohteesta saadaan terveellinen ja turvallinen käyttää, Partanen kertoo.
 
Korjausrakentamiskohteet kiinnostavat ja kiehtovat.
 
- Käymme aktiivisesti läpi olemassa olevaa kiinteistökantaa, ja keskusteluja potentiaalisten kiinteistöjen hankinnasta on tälläkin hetkellä käynnissä. Näin voimme vastata peruskorjattujen ja hyvillä sijainneilla olevien kohteiden korkeaan kiinnostukseen ja kysyntään, Partanen summaa.