Hanke toteutettiin Jakomäen sydän -allianssin puitteissa ja projektiin sisältyi pitkä kehitysvaihe. NCC:n suunnittelujohtaja Mika Ukonmaanaho oli hankkeessa mukana jo kehitysvaiheen alussa, kun taas projektin toteutusvaihetta johtanut projektijohtaja Riitta Jokivuo hyppäsi mukaan hankkeeseen rakentamisvaiheen alussa. Heidän näkökulmastaan hanke oli haastava ja opettavainen matka, jonka tärkein tavoite toteutui: käyttäjille saatiin uudet, monikäyttöiset ja avarat tilat.

Rakennuksen suunnittelun ja toteutuksen pohjana ovat olleet yleiset opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmat, mutta koulun toiminnallinen visio ja tilakonsepti muodostuvat aina kunkin koulun oman opetussuunnitelman tavoitteiden ja toimintakulttuurin, sekä suunnittelijoiden näkemyksen mukaisesti. Mikä rooli rakennusliikkeen suunnittelunohjauksella on tässä yhtälössä?

– Kun rakennettavana ovat uudenlaiset tilat, joissa toimimisesta tulevilla käyttäjilläkään ei ole vielä kokemusta, esitettiin hankkeen alussa paljon erilaisia toiveita ja ajatuksia erilaisista ratkaisuista. Suunnitteluohjauksen tehtävänä on silloin kuunnella eri osapuolia ja näkökulmia ja varmistaa lopullisten suunnitelmien kestävyys ja toiminnallisuus, Ukonmaanaho kertoo.

Yksittäisessä hankkeessa kaikkien toiveiden niputtaminen yhteen on tietysti äärimmäisen haasteellista, varsinkin kun kyseessä on yhteiskäyttöinen rakennus. Yhteinen tavoite on oltava kaikilla selkeästi mielessä.

– Silloin kuin kaikki osapuolet ovat sitoutuneita yhteiseen aikatauluun ja rytmiin ja jokainen haluaa tehdä parhaansa, toimii kaikki loistavasti. Kuten monessa muussakin asiassa, kaikki on asenteesta kiinni – huono henki hankkeessa syö aina menestymisen mahdollisuuksia. Allianssissa kaikkia pitää kuunnella ja asioita käsitellä tasapuolisesti, Ukonmaanaho sanoo.

Talotekniikan määrä kasvanut

Virtuaalinen oppiminen ja oppilaiden niin sanottu digikasvatus on huomioitu vahvasti myös opetussuunnitelmassa ja sitä myöten uudistuvissa koulurakennuksissa. Millaisia vaatimuksia uudet oppimisympäristöt asettavat talotekniselle suunnittelulle ja toteutukselle?

– Jakomäen sydämessä on huomattavasti enemmän tekniikkaa kuin vanhoissa koulurakennuksissa, minkä vuoksi tilojen akustiset ratkaisutkin ovat olleet erityisen tarkkailun alla ja esitystekniikka on korkealaatuista. Itseäni yllätti ehkä eniten se, miten tilojen monikäyttöisyys heijastuu kulunvalvontaan ja yleisestikin tiloissa liikkumiseen liittyviin rajoituksiin. Kiinteistön turvallisuus ja pelastusturvallisuus sotivat aina hieman toisiaan vastaan, joten se, miten kaikki saatiin toimimaan ja miten ihmisten liikkuminen saatiin sujuvaksi, oli haastavaa toteuttaa. Tällaiset asiat vaativat paljon valmistelua ja pohdintaa, Ukonmaanaho kertoo.

Vastuullista rakentamista

NCC pyrkii omalta osaltaan aktiivisesti viemään eteenpäin turvallisia ja terveellisiä rakentamisen käytäntöjä ja toteuttamaan kestäviä ratkaisuja. Miten kestävä rakentaminen näkyy työmaan arjessa?

– Kosteudelle herkät rakenteet toteutetaan aina sääsuojan alla, kuten teimme tässäkin kohteessa – rakensimme tilat osittain sääsuojan alla, minkä lisäksi meillä on tietysti aina tietyt materiaalivalinnat ja ympäristöarvot, joiden mukaan rakennus toteutetaan. Suunnitteluratkaisujen ohella on kuitenkin yhtä tärkeää myös sisäistää turvallisen ja terveellisen rakentamisen konkretia. On ensiarvoisen tärkeää varmistaa sujuva yhteistoiminta urakoitsijoiden kanssa – miten työvaiheet toteutetaan, onko asioita, joita täytyy ratkaista yhdessä tai riskejä, joita voidaan ennakoida? Näitä asioita täytyy jaksaa yhä viedä eteenpäin ja yrittää jatkuvasti vahvistaa ennakoivaa ajattelutapaa, Jokivuo sanoo.

Ukonmaanaho nostaa esille myös lopullisten tilojen rakennusfysikaalisen toimivuuden.

– Pyrin aina, myös tämän kohteen kohdalla korostamaan sitä, ettei ikinä oteta rakenteiden kosteus- ja lämpöteknisten ominaisuuksien osalta mitään riskejä. On aina parempi pelata varman päälle, kuin tehdä riskirakenteita, joiden kanssa voi joutua taistelemaan vielä pitkään, hän sanoo.

Yhteistyössä tavoitteisiin

NCC on toteuttanut tähän mennessä jo useamman koulurakennuksen nimenomaan allianssimuotoisena yhteishankkeena. Mitä oppeja Jakomäen hankkeesta jäi päällimmäisenä mieleen?

– Kuten kaikissa hankkeissa, tärkeintä on saada kohde valmistumaan aikataulussa ja tavoitteiden mukaisesti. Kaikkien täytyy myös tasapuolisesti sisäistää hankkeen aikataululliset, taloudelliset ja laadulliset puolet, kuin myös terveellisyys ja turvallisuus. Ne ovat hankkeen perustukset, joita ei voi unohtaa, Jokivuo kiteyttää.