Harppuunakortteli tähtää energiaomavaraisuuteen
Turun linna saa naapurikseen kahdentoista kerrostalon muodostaman Harppuunakorttelin. Merimieseläkekassan rakennuttamassa kohteessa katse on nostettu hieman kauemmas horisonttiin. Korttelista halutaan rakentaa lähes energiaomavarainen, ekologinen ja yhteisöllinen kokonaisuus.
Viitisen vuotta sitten arkkitehti Juha-Petri Virtanen Sigge Arkkitehdit Oy:stä sai Merimieseläkekassalta tehtäväkseen suunnitella Turun linnan lähelle tuhannen asukkaan naapuruston. Arvopaikalle rakennettavalle kokonaisuudelle oli asetettu pitkä lista vaatimuksia ja toiveita. Kokonaisuuden tuli olla energian suhteen niin omavarainen kuin mahdollista. Lisäksi asuinkorttelista haluttiin kaikille ikäryhmille sopiva, yhteisöllinen, viihtyisä ja turvallinen. Asumiskustannukset eivät saaneet nousta liian korkeiksi. Suunnittelussa tuli ottaa huomioon luonnonläheisyys ja aktiivinen elämäntapa.
Vierailemme työmaalla yhdessä rakennusliike NCC:n vastaavan mestarin, Roope Mäkisen, ja asuntojen myynnistä vastaavan OP Koti Turun Seutu Oy LKV:n yhteyspäällikkö Sanna Varjanteen kanssa katsomassa, millaisia ratkaisuja löytyi.

Energiaa maasta ja ilmasta
Lähtökohtana on ollut eläkekassan tahto rakentaa kestävää kehitystä tukeva, energiatehokas ja uusiutuvaa energiaa hyödyntävä kortteli, joka voisi samalla olla esimerkkinä muille. Lämmönlähteeksi valittiin maalämpö, joka voidaan hyödyntää lämmityksen lisäksi viilennykseen kuumimmalla kesäkaudella. Energiaomavaraisuutta täydentää hauskan epäsymmetristen kattojen etelälappeille sijoitetut aurinkopaneelit ja pihakannen kulkuväyliä sulana pitävät ilmavesilämpöpumput. Valmiilla alueella tulee olemaan noin 800 aurinkopaneelia ja 80 maalämmönkeruupistettä. Näiden avulla tullaan tuottamaan lähes kaikki asukkaiden tarvitsema lämmitysenergia.
- Tietääksemme tämä on Pohjoismaiden suurin uusiutuvan energian asuinrakennuskohde, Virtanen kertoo.
Harppuunakortteli onkin valmistuessaan ainutlaatuinen kokonaisuus, jossa energian käyttökustannukset on minimoitu. Kun energiaomavaraisuus on korkea, ovat myös CO2-päästöt pienimmät mahdolliset.

Elävä yhteisö
Nyt kahdessa Harppuunakortteliksi nimetyn kohteen taloista asutaan, ja kaksi seuraavaa valmistuu kevään aikana. Korttelin sisäpiha alkaa jo hahmottua, vaikkei kohde olekaan vielä valmis. Mieleen tulevat Portsan puutalokortteleiden yhteispihat, joissa elämä keskittyy ulos. Harppuunakorttelissa ryytimaat ja hyötykasvit ovat päässeet kunniapaikalle. Lapsilla on tilaa temmeltää ja purkaa energiaansa pallokentällä ja piha-aluetta kiertävällä 400 metrin juoksuradalla. Lähes hehtaarin kokoisella tontin sisäpihalla ei ole yhtään autoa, vaan ne ovat pihakannen alle jäävässä parkkihallissa.
Yhteisöllisyyttä lisää pihapiirin keskellä oleva Korttelitalo. Sen käytöstä päättävät asukkaat itse. Kookas rakennus sopisi vaikka asukkaiden harrastetiloiksi ja juhlasaliksi. Jännittävän mallisesta rakennuksesta, jonka viherkatolle saa vapaasti kiivetä, löytyvät myös saunat niille, jotka eivät halua hankkia omaansa.
- Toivomme, että kortteliin muuttaa eri elämänvaiheissa olevia ihmisiä, ja ainakin tähän asti se on toteutunut hyvin. Lapsille piha on kiinnostavaa seikkailumaa, aikuisille paikka kuntoilla tai rentoutua. Vanhemmalle väestölle se tuo esteettömyyttä, turvallisuutta ja paluun oman kasvimaan ääreen ilman suuria velvoitteita, Varjanne kertoo.

Harkittuja materiaaleja
Yksi rakentajien ylpeydenaiheista on hulevesijärjestelmä, joka on tiettävästi ensimmäinen laatuaan. Tontin sadevedet johdetaan katoilta ja viherkatoilta parkkihallin ja pihakannen alla olevaan viivytysaltaaseen, jossa on kahden metrin vaahtolasikerros. Järjestelmä takaa myös sen, että savimaa rakennusten alla pysyy juuri sopivan kosteana.
- Vaahtolasi on suomalainen, kierrätyslasista valmistettu tuote, joten se on myös ekologinen. Myös alueen asfaltoitavien teiden rakennekerroksissa käytämme vaahtolasia sekä murskattua betonia ja tiiltä, joka on saatu korttelin vanhoista, puhtaista betonirakenteista, vastaava mestari Mäkinen kertoo.
Hulevesien imeytymistä edistävät myös viherkatot, joita korttelista löytyy sekä pihakannelta että Korttelitalon katolta. Rakennekerrokset suunnitellaan kasvuston mukaisesti: yläpinnassa on vettä pidättävä kenno ja alapuolella salaojittava. Siitä väliltä löytyy suojaavia rakenteita ja geotekstiilejä, selventää Roope Mäkinen.
Rakennuksen ulkoasuun tuo omaleimaisuutta ja merihenkisyyttäkin Organowood-laudoitus. Ekologinen materiaali on kyllästetty ilman kemikaaleja. Se on huoltovapaa – ajan myötä se vain harmaantuu kauniisti.
- Tässä kohteessa on moni asia ajateltu pitkälle tulevaisuuteen. Vastuullinen suunnittelu tuo mukanaan alhaiset asumiskustannukset, joten asiakkaan ei tarvitse tällä kertaa valita ekologisuuden ja taloudellisuuden välillä, Varjanne iloitsee.

Teksti ja kuvat: Merimieseläkekassa