NCC Kielo - Kiviaineksen elävä luonto

NCC Kielo on NCC:n tie luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin edistämiseksi kiviainesalueilla. NCC Kielo on rekisteröity tavaramerkki.

Yhdessä kohti monimuotoista ympäristöä

Vuonna 2012 alkunsa saaneen NCC Kielo -ohjelman tavoitteena on toteuttaa luonnon monimuotoisuutta ylläpitäviä ja edistäviä ratkaisuja kiviainestoiminnan aikana ja sen päätyttyä.

Kielo-ohjelmassa monimuotoisuutta ja luonnontilan palauttamista edistetään alueiden omat erityispiirteet huomioiden. Kalliokiviainesalueista voidaan luoda erikoisympäristöjä, kuten kivikkoja, kosteikkoja, paahdealueita ja lahokkoja, joita ei enää luonnostaan juurikaan muodostu. NCC kehittää alueita yhteistyössä paikallisten luontojärjestöjen kanssa.

Kielo tulee sanoista Kiviaineksen elävä luonto. NCC:n Kielo-alueita on tällä hetkellä useita ympäri Suomea. Kielo on nyt myös NCC:n pohjoismainen konsepti ja Kielo-alueita rakennetaan myös Ruotsin, Tanskan ja Norjan kiviainesalueille. NCC Kielo on Pohjoismaissa rekisteröity tavaramerkki ja sen yhteydessä käytetään usein tunnusta ®.

Kielo-alueet:

Kiuru Mäntsälän Ohkolassa

Kasvillisuus on levinnyt alueelle erinomaisesti maa-aineksen mukana tulevan siemenpankin kautta. Lisäksi alueelle kylvettiin syksyllä 2015 lohkoittain erilaisia niittykasvien siemensekoituksia. Yhteistyössä paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa alueella toteutettiin kolmivuotinen projekti, jonka aikana tehtiin perhosselvitykset. Perhosseurannassa havaittiin noin 50 000 perhosyksilöä ja 500 perhoslajia, joista peräti 50 lajia täysin uusia Mäntsälän alueella. Jalavakeltayökkönen, harmohirsiyökkönen ja tammimittari on aiemmin tavannut lähinnä Ahvenanmaalla - nyt myös Ohkolassa.  Alueella on myös pirunpelto ja kolme suppaa.

Mustalupiini Mäntsälän Ohkolassa

Alueella kokeillaan lupiinin torjuntaa puutuhkan avulla yhteistyössä Villi vyöhyke ry:n kanssa. Tavoitteena on nostaa maaperän pH:ta puutuhkan avulla ja muokata elinympäristön kemiallista tilaa lupiinikasvustoille epäsuotuisaksi. Tutkimus- ja kehityshankkeen ensimmäisessä vaiheessa loppusyksystä 2015 puutuhkaa levitettiin kahdelle koealalle, joiden pinta-ala on yhteensä 0,23 hehtaaria. Koealoille levitettiin noin 3 000 kg puutuhkaa. Lisäksi tuhkan vaikutusta tutkitaan koeistutuksilla. Istutusruukkuja perustettiin 5 kpl erilaisilla tuhka-multaseoksilla, täysin tuhkattomasta reilusti tuhkaa sisältävään, ja jokaiseen ruukkuun kylvettiin 200 lupiininsiementä.

Lahokko Loviisan Vanhakylässä

Alkukesästä 2015 Vanhakylään rakennettiin lahopuualue meluvallin etelärinteelle. Lahopuita on sekä pystyssä että maata vasten makaavana. Alueesta hyötyvät erityisesti lahottajat kuten erilaiset pistiäiset. Alueelle tuodaan jatkossa lisää puuta, jotta sinne saadaan eri lahoamisvaiheessa olevaa materiaalia. Alueelle tuotavat puhtaat maa-ainekset hyödynnetään maisemoinnissa.

Pörriäisbaari Espoon Ämmässuolla

Espoon Ämmässuon Ekomoon rakennettiin toukokuussa 2019 alueen toimijoiden kanssa talkoilla NCC:n ja HSY:n yhteinen Pörriäisbaari pölyttäjille. Niittykukkien ja pesäainesten lisäksi kokeillaan kivituhkapeitettä, jonka toivotaan estävän vieraslajien kasvua ja samalla antavan niittykukille hyvän kasvualustan. Kivituhkaa levitettiin kokeilumielessä kolmeen eri vyöhykeeseen eri paksuuksilla 10 - 30 cm. Alueella on myös kuivempi ja karumpi sekä kosteampi osio. Niittykukiksi kylvettiin suuri määrä eri keltaista, valkoista, punaista ja sinistä ketokukkaa. Alueelle tuotiin runsaasti kantoja, joihin myös porattiin koloja. Pesäaineksiksi tuotiin käpyjä, puunkuorta, oksia, ruokoa, sammalta ja kääpiä. 

Ämmässuon Ekomoalueen Pörriäsbaarihankkeella halutaan tuoda esille luonnon monimuotoisuuden heikentymisen vaikutuksia elinympäristössämme ja toisaalta tekemään konkreettinen toimenpide parempien elinolosuhteiden eteen NCC:n kiviainesalueen välittömässä läheisyydessä ja Ekomon modernilla kiertotalousalueella.

Ennen Pörriäisbaaria NCC:n kiviainesalueelle rakennettiin vuonna 2017 pienempi hyönteishotelli, joka jatkaa toimintaansa alueella edelleen.

 

 

 

Cinna Nokian Myllypurossa

Tarkoitus on palauttaa alueelta aikanaan löydetty hajuheinäkanta. Hajuheinä (Cinna latifolia) on rauhoitettu ja kuuluu Euroopan neuvoston uhanalaisten kasvien luetteloon. Kiviainesalueella on luontainen kivikko, josta hajuheinä on kadonnut. Aluetta ennallistetaan avaamalla maaperän siemenpankkia ja luomalla hajuheinälle luontaiset edellytykset palata alueelle. Hoitotoimenpiteenä poistetaan kilpailevaa heinäkasvustoa.

Operation Black Bat Nokian Myllypurossa

Lepakot kärsivät kolopulasta kuten monet linnutkin. Nokian Myllypuron kiviainesalueelle pystytettiin toukokuussa 2016 lepakkopönttöjä, käynnissä on siis Operation Black Bat. Alueen läheisyydestä on löytynyt pohjanlepakkoa. Lepakot tarvitsevat vettä ja avointa aluetta, joten Myllypuro soveltuu pöntöille erinomaisesti. Pöntöt soveltuvat koko lisääntymisyhdyskunnalle tai kesää viettäville poikamieslepakoille. 

Tulikattila Tampereen Kuismalassa

Kuismalan Tulikattilasta tulee ainutlaatuinen poltettava ekosysteemi. Alueella kehitetään harvinaista niittyluonnon monimuotoisuutta käyttäen kulotusta luonnonhoitomenetelmänä yhteistyössä Villi vyöhyke ry:n kanssa. Tätä varten alueelle rakennetaan erityisiä palokujia. Erityispaino on niin sanotuilla keinotekoisilla luontotyypeillä, kuten betonikedoilla.

Elopelto Ruskon Hujalassa (Turku)

Hujalan Elopeltoon tulee pajuviljely. Energiapajua viljellään hyödyntäen viereisen sikalan lietettä lannoitteena. Näin lietettä ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja vaan se voidaan hyödyntää lähempänä. Paju sitoo itseensä hiiliä sekä raskasmetalleja ja muita haitta-aineita. Pajuviljelmällä voidaan tuottaa lyhyessä kiertoajassa raaka-ainetta uusiutuvan energian tuotantoon esim. Naantalin monipolttovoimalaitokseen.

Pop up -niitty Lappeenrannan Jänhiälässä

Jänhiälään tehtiin syksyllä 2015 pop up -niitty moottoritien varteen meluvalliin. Alueelle tehdään visualisointi ja loppumaisemointisuunnitelma yhteistyössä Villi vyöhyke ry:n kanssa. Kylvetty niitty palvelee siemenpankkina loppumaisemoinnissa. Alueelle annetaan muodostua pohjavedestä kirkasvetinen lampi.

Lahhoo puuta Kuopiossa

Lahhoo_puuta_Kuopio_2018.jpg

Loppuvuodesta 2018 Kuopion Haminalahteen rakennettiin lahopuualue. Nyt lahopuita on paikalla sekä pystyssä että maata vasten. Näistä hyötyvät lahottajat ja erilaiset pistiäiset, jotka rikastuttavat kiviainesalueen eliökirjoa. Jatkossa puuta tuodaan myös lisää, jotta saadaan eri lahoamisvaiheessa olevaa materiaalia. Haminalahteen tuotuja puhtaita maa-aineksia voidaan myös hyödyntää Kielo-alueen maisemoinnissa.

 

Pikkuketo Joensuussa

Pikkuketo_Joensuu.jpg

Joensuun Kitsarin kiviainesalueen sisäänkäynnin viereen tehtiin Pikkuketo ilahduttamaan asiakkaita ja tiellä liikkujia keväällä 2019. Myös pölyttäjät kiittävät runsaasta ketokukkalajistosta, jotka tulevaisuudessa tuovat keltaista, valkoista, punaista ja sinistä väriä alueelle.

Pikkuniitylle ajettiin syksyllä 2018 moreenia ja maata hieman tasattiin ennen kevään 2019 kylvöä, joka toistetaan tarvittaessa. 

 

 

Lue lisää esitteestä

Kielo in English