Biodiversiteetti ja NCC Kielo

Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuuden edistäminen on NCC:lle tärkeä asia. Erityisesti kiviainesalueillamme meillä on mahdollisuus vaikuttaa. NCC Kielo on yksi hieno esimerkki käytännön toimista ja konseptista, jossa myös saatuja tuloksia luonnon hyväksi seurataan.

Yhdessä kohti monimuotoista ympäristöä

Monet kasvit ja eliöt ovat nykyisin uhanalaisia, koska ihmiskunta käyttää runsaasti luonnonvaroja, osin myös vastuuttomasti. NCC haluaa tehdä toisin ja kantaa vastuuta luonnon monimuotoisuudesta eli biodiversiteetistä. Kivilouhoksemme tarjoavat kallion pinnoilla ja täytemaasta tehdyillä niityillä houkuttelevan ympäristön monille lajeille, jotka vetäytyvät tiheän kasvillisuuden muodostamilta alueilta. Esimerkiksi monet kukkivat yrtit kukoistavat tällaisilla niityillä.

Biodiversiteetin lisäämiseksi olemme keskittyneet juuri kiviainesalueidemme monimuotoisuuden lisäämiseen jo vuosia. Vuonna 2012 alkunsa saaneen NCC Kielo -ohjelman tavoitteena on toteuttaa luonnon monimuotoisuutta ylläpitäviä ja edistäviä ratkaisuja kiviainestoiminnan aikana ja sen päätyttyä. NCC:n kiviainesalueilla on myös tehty lukuisia alueiden biodiversiteettia vahvistavia toimenpiteitä, jotka ovat hyvä alku tiukan kriteeristön NCC Kielo -ohjelmaan.

Kimalainen_TainaPiiroinen_rajattu

Kielo-ohjelmassa monimuotoisuutta ja luonnontilan palauttamista edistetään alueiden omat erityispiirteet huomioiden. Kalliokiviainesalueista voidaan luoda erikoisympäristöjä, kuten kivikkoja, kosteikkoja, paahdealueita ja lahokkoja, joita ei enää luonnostaan juurikaan muodostu. NCC kehittää alueita yhteistyössä paikallisten luontojärjestöjen kanssa. Olemme myös laatineet NCC Kielo -ohjelmalle pohjoismaiset laatukriteerit. 

Kielo tulee sanoista Kiviaineksen elävä luonto. Suomen NCC Kielo -alue sijaitsee Mäntsälän Ohkolassa. Uusia alueita on tulossa pian, sillä biodiversiteettia on kehitetty jo pitkään useassa paikassa ympäri Suomen monin eri tavoin. Kielo on NCC:n pohjoismainen konsepti ja Kielo-alueita löytyy myös Ruotsin, Tanskan ja Norjan kiviainesalueilta. NCC Kielo on Pohjoismaissa rekisteröity tavaramerkki ja sen yhteydessä käytetään tunnusta ®.

Kielo- ja biodiversiteettialueet:

NCC Kielo on Mäntsälän Ohkolassa

Ensimmäinen NCC Kielo -alue toteutettiin jo vuonna 2012 Suomessa ja Mäntsälän Ohkolan kiviainesalueella. Neljän hehtaarin täyttömäkeen otettiin vastaan ylijäämämaita, joista muovattiin polveileva, useita eri elinympäristöjä sisältävä alue. Alueelle kaivettiin kolme keinotekoista suppaa, lisäksi alueelle tuotiin louhetta ja suurempia järkäleitä. Maaperän kosteus vaihtelee hyvin kuivasta ja karusta kosteaan. Siemenpankki sai aktivoitua rauhassa ja samalla päästiin torjumaan haitallisia vieraslajeja alueella helpommin. Alueelta on kitketty jättiukonputkea (Heracleum persicum), kurtturuusua (Rosa rugosa)
ja runsain mitoin komealupiinia (Lupinus Polyphullys). Kesällä 2015 pienelle etelään antavalle rinteelle kylvettiin eri niittykukkien siemenseoksia.

Alueella tehdään yhteistyötä usean eri toimijan kanssa. Paikallinen luonnonsuojeluyhdistys tekee arvokasta työtä kitkemällä lupiinia ja
muita vieraslajeja alueelta kesäisin. Lisäksi siellä toteutettiin kattava perhostutkimus 2014-2016. Paikallinen mehiläistarhaaja on perustanut alueelle kaksi mehiläispesää, joista kummastakin on saatu erinomaiset sadot hunajaa jo useana vuonna. 

Yhteistyössä paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa alueella toteutettiin kolmivuotinen projekti, jonka aikana tehtiin perhosselvitykset. Perhosseurannassa havaittiin noin 50 000 perhosyksilöä ja 500 perhoslajia, joista peräti 50 lajia täysin uusia Mäntsälän alueella. Jalavakeltayökkönen, harmohirsiyökkönen ja tammimittari on aiemmin tavannut lähinnä Ahvenanmaalla - nyt myös Ohkolassa.  Alueella on myös pirunpelto ja kolme suppaa.

Mustalupiini Ohkolassa

Alueella kokeillaan lupiinin torjuntaa puutuhkan avulla yhteistyössä Villi vyöhyke ry:n kanssa. Tavoitteena on nostaa maaperän pH:ta puutuhkan avulla ja muokata elinympäristön kemiallista tilaa lupiinikasvustoille epäsuotuisaksi. Tutkimus- ja kehityshankkeen ensimmäisessä vaiheessa loppusyksystä 2015 puutuhkaa levitettiin kahdelle koealalle, joiden pinta-ala on yhteensä 0,23 hehtaaria. Koealoille levitettiin noin 3 000 kg puutuhkaa. Lisäksi tuhkan vaikutusta tutkitaan koeistutuksilla. Istutusruukkuja perustettiin 5 kpl erilaisilla tuhka-multaseoksilla, täysin tuhkattomasta reilusti tuhkaa sisältävään, ja jokaiseen ruukkuun kylvettiin 200 lupiininsiementä.

Lahokko Loviisan Vanhakylässä

Alkukesästä 2015 Vanhakylään rakennettiin lahopuualue meluvallin etelärinteelle. Lahopuita on sekä pystyssä että maata vasten makaavana. Alueesta hyötyvät erityisesti lahottajat kuten erilaiset pistiäiset. Alueelle tuodaan jatkossa lisää puuta, jotta sinne saadaan eri lahoamisvaiheessa olevaa materiaalia. Alueelle tuotavat puhtaat maa-ainekset hyödynnetään maisemoinnissa.

Pörriäisbaari Espoon Ämmässuolla

Taulu_rajattu_7414_web

Espoon Ämmässuon Ekomoon rakennettiin toukokuussa 2019 alueen toimijoiden kanssa talkoilla NCC:n ja HSY:n yhteinen Pörriäisbaari pölyttäjille. Niittykukkien ja pesäainesten lisäksi kokeillaan kivituhkapeitettä, jonka toivotaan estävän vieraslajien kasvua ja samalla antavan niittykukille hyvän kasvualustan. Kivituhkaa levitettiin kokeilumielessä kolmeen eri vyöhykeeseen eri paksuuksilla 10 - 30 cm. Alueella on myös kuivempi ja karumpi sekä kosteampi osio. Niittykukiksi kylvettiin suuri määrä eri keltaista, valkoista, punaista ja sinistä ketokukkaa. Alueelle tuotiin runsaasti kantoja, joihin myös porattiin koloja. Pesäaineksiksi tuotiin käpyjä, puunkuorta, oksia, ruokoa, sammalta ja kääpiä.

Pörriäisbaari_JukkaViitanen

Ämmässuon Ekomoalueen Pörriäsbaarihankkeella halutaan tuoda esille luonnon monimuotoisuuden heikentymisen vaikutuksia elinympäristössämme ja toisaalta tekemään konkreettinen toimenpide parempien elinolosuhteiden eteen NCC:n kiviainesalueen välittömässä läheisyydessä ja Ekomon modernilla kiertotalousalueella.

Vuonna 2020 niityn kasvu oli jo hyvässä vauhdissa:

IMG_7601_850px
IMG_7588_850px
IMG_7502_850px
IMG_7512_850px

Cinna Nokian Myllypurossa

Tarkoitus on palauttaa alueelta aikanaan löydetty hajuheinäkanta. Hajuheinä (Cinna latifolia) on rauhoitettu ja kuuluu Euroopan neuvoston uhanalaisten kasvien luetteloon. Kiviainesalueella on luontainen kivikko, josta hajuheinä on kadonnut. Aluetta ennallistetaan avaamalla maaperän siemenpankkia ja luomalla hajuheinälle luontaiset edellytykset palata alueelle. Hoitotoimenpiteenä poistetaan kilpailevaa heinäkasvustoa.

Tulikattila Tampereen Kuismalassa

Kuismalan Tulikattilasta tulee ainutlaatuinen poltettava ekosysteemi. Alueella kehitetään harvinaista niittyluonnon monimuotoisuutta käyttäen kulotusta luonnonhoitomenetelmänä yhteistyössä Villi vyöhyke ry:n kanssa. Tätä varten alueelle rakennetaan erityisiä palokujia. Erityispaino on niin sanotuilla keinotekoisilla luontotyypeillä, kuten betonikedoilla.

Elopelto Ruskon Hujalassa (Turku)

Hujalan Elopeltoon tulee pajuviljely. Energiapajua viljellään hyödyntäen viereisen sikalan lietettä lannoitteena. Näin lietettä ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja vaan se voidaan hyödyntää lähempänä. Paju sitoo itseensä hiiliä sekä raskasmetalleja ja muita haitta-aineita. Pajuviljelmällä voidaan tuottaa lyhyessä kiertoajassa raaka-ainetta uusiutuvan energian tuotantoon esim. Naantalin monipolttovoimalaitokseen.

Pop up -niitty Lappeenrannan Jänhiälässä

Jänhiälään tehtiin syksyllä 2015 pop up -niitty moottoritien varteen meluvalliin. Alueelle tehdään visualisointi ja loppumaisemointisuunnitelma yhteistyössä Villi vyöhyke ry:n kanssa. Kylvetty niitty palvelee siemenpankkina loppumaisemoinnissa. Alueelle annetaan muodostua pohjavedestä kirkasvetinen lampi.

Lahhoo puuta Kuopiossa

Lahhoo_puuta_Kuopio_2018.jpg

Loppuvuodesta 2018 Kuopion Haminalahteen rakennettiin lahopuualue. Nyt lahopuita on paikalla sekä pystyssä että maata vasten. Näistä hyötyvät lahottajat ja erilaiset pistiäiset, jotka rikastuttavat kiviainesalueen eliökirjoa. Jatkossa puuta tuodaan myös lisää, jotta saadaan eri lahoamisvaiheessa olevaa materiaalia. Haminalahteen tuotuja puhtaita maa-aineksia voidaan myös hyödyntää alueen maisemoinnissa.

 

Pikkuketo Joensuussa

Pikkuketo_Joensuu.jpg

Joensuun Kitsarin kiviainesalueen sisäänkäynnin viereen tehtiin Pikkuketo ilahduttamaan asiakkaita ja tiellä liikkujia keväällä 2019. Myös pölyttäjät kiittävät runsaasta ketokukkalajistosta, jotka tulevaisuudessa tuovat keltaista, valkoista, punaista ja sinistä väriä alueelle.

Pikkuniitylle ajettiin syksyllä 2018 moreenia ja maata hieman tasattiin ennen kevään 2019 kylvöä, joka toistetaan tarvittaessa. 

 

 

NCC_Kielo_FI_2019_Industry_PIENI
TainaPiiroinen_5300_2020_500x500px
Piiroinen Taina

Aluejohtaja, Kiviaines Itä-Suomi, NCC Industry