NCC selvitti konversiorakentamiseen liittyviä näkemyksiä ja asenteita

NCC selvitti poliittisten päättäjien, viranhaltijoiden, kiinteistöjen omistajien ja kansalaisten näkemyksiä ja asenteita konversiorakentamista eli rakennusten käyttötarkoituksen muutosta kohtaan. Kyselytutkimuksen toteutti Aula Research ja siihen vastasi yli 1100 kansalaista ja 156 poliittista päättäjää ja viranhaltijaa Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun seuduilta.

NCC konvertoi parhaillaan Paciuksenkadulla Helsingiss vuonna 1999 valmistunutta toimistotaloa Mehiliselle hoivakotitiloiksi

Pelkästään pääkaupunkiseudulla on arvioitu olevan tyhjää toimitilaa noin miljoona neliötä. Tämä on kasvava haaste, sillä määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Tällä hetkellä moni kiinteistön omistaja miettii, mitä tyhjille kiinteistöille pitäisi tehdä. Vaihtoehtona on joko purkaminen tai uuden käyttötarkoituksen löytäminen kiinteistölle.

Vuoden alusta voimaantulleen uuden rakentamislain tausta-aineistossa konversiorakentaminen eli rakennusten käyttötarkoitusten muutokset on nostettu yhtenä keinona ilmastonmuutoksen hillitsemiseen uudisrakentamisen vaihtoehtona.

NCC:llä on käytännön kokemusta konversiorakentamisesta ja laskelmia siitä, miten korjatun rakennuksen hiilijalanjälki on selvästi pienempi kuin vanhan rakennuksen tilalle rakennetun uudisrakennuksen. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Helsingin keskustassa oleva Kulma21, joka tunnettiin aiemmin KY-talona ja on nyt muutettu tasokkaaksi toimistotaloksi.

Näistä lähtökohdista NCC päätti selvittää, mikä on tällä hetkellä tärkeimpien päättäjien, kiinteistöjen omistajien ja kansalaisten näkemys ja asenne konversiorakentamisesta. Selvitystä varten tehdyn kyselytutkimuksen toteutti Aula Research.

Vastaajaryhmät

Tutkimukseen vastasi sidosryhmien edustajina kunnanvaltuutettuja pääkaupunkiseudun lisäksi myös Turun, Tampereen ja Oulun seuduilta. Kyselyyn vastanneet kansanedustajat kuuluvat rakentamislakiin liittyviin valiokuntiin. Kyselyyn vastanneista viranhaltijoista puolet työskentelee kuntatasolla rakentamiseen ja kaavoitukseen liittyvissä tehtävissä ja puolet valtakunnallisissa viroissa, jotka liittyvät niin ikään rakentamiseen ja kaavoitukseen. Valtakunnalliset viranhaltijat työskentelevät ministeriöissä, ELY-keskuksissa ja aluehallintovirastoissa. Sidosryhmään kuuluu myös kiinteistöjen omistajat ja sijoittajat.

Sidosryhmien lisäksi tähän tutkimukseen vastasi 1 112 henkilöä pääkaupunkiseudulta, Turun, Tampereen ja Oulun seuduilta. Kutsut toimitettiin Aula Researchin kansalaispaneeliin kohdealueille, otoksen keräämisessä hyödynnettiin myös Cint AB:n kansalaisrekisteriä. Tämä otos koostuu täysi-ikäistä vastaajista ja on kiintiöity edustamaan kohdekaupunkien väestöä iän ja sukupuolen mukaan.

Keskeisimmät havainnot

Konversiorakentamiseen suhtaudutaan positiivisesti sekä kansalaisten että sidosryhmien keskuudessa. Kuitenkin tietotaso käsitteestä vaihtelee vastaajittain melko paljon. Parhaiten aiheen tuntevat kiinteistöjen omistajat, joille kaikille käsite on joko erittäin tuttu tai melko tuttu. Vierain käsite on kansalaisille, joista vain 38 prosenttia pitää sitä erittäin tai melko tuttuna. Yllättävää on, että kyselyyn vastanneista kunnallisista viranhaltijoita vain puolet kokee tuntevansa käsitteen.

Positiivisemmin konversiorakentamiseen suhtautuvat kiinteistöjen sijoittajat ja omistajat. Kriittisimmin konversiorakentamiseen suhtautuvat kunnalliset viranhaltijat, joiden vastauksissa korostuu huolet rakentamisen teknisen laadun varmistamisessa. Kuitenkin suurin osa viranhaltijoista on valmis edistämään asiaa omassa työssään.

Uuden rakentamislain myötä keventyneen lupaprosessin haasteina viranhaltijat ja poliitikot näkevät ylivoimaisimpana haasteena epäselvyydet uuden lain tulkinnassa ja käytäntöjen syntymisessä, tätä pitää haasteena 74 prosenttia vastaajista. Hyötynä tämä kohderyhmä näkee nopeamman päätöksenteon ja hankkeiden käynnistymisen (80 %) ja luonnon kuormituksen vähenemisen (65 %).

Kyselyn kohdealueilla Suomen kasvukeskuksissa on kysyntää konversiorakentamiselle ja etenkin kunnalliset viranhaltijat ja kuntapäättäjät näkevät siinä olevan paljon mahdollisuuksia.

Ilmastoasiat tärkeitä myös kansalaisille

Vastauksista ilmenee, että ilmastonmuutokseen ja luonnon kuormitukseen liittyvät asiat nousevat myös kansalaisten vastauksissa korkealle, kun puhutaan konversiorakentamisen hyödyistä. Jopa 55 prosenttia kyselytutkimukseen vastanneista kansalaisista pitää luonnon kuormituksen vähentymistä erittäin tärkeänä hyötynä. Ilmastonmuutoksen torjunta ja kestävä kehitys on erittäin tärkeää 46 prosentille vastaajista. Tärkeimmäksi konversiorakentamisen hyödyksi kansalaiset kokevat asumisen kustannusten vähenemisen.

Poliitikoista, viranhaltijoista ja kiinteistöjen omistajista tärkein konversiorakentamisen hyöty on käyttämättömien tai vajaakäytöllä olevien rakennusten määrän väheneminen, erittäin tärkeänä hyötynä sitä pitää 67 prosenttia tästä kohderyhmästä. Toiseksi tärkein hyöty heidän näkökulmastaan on ilmastonmuutoksen torjunta ja kestävä kehitys (60 %) ja luonnon kuormituksen vähentäminen (56 %).

Kun kansalaisilta kysyttiin tarkemmin, miksi he olisivat itse kiinnostuneita asumaan rakennuksessa, joka on aiemmin ollut muun tyyppisessä käytössä, sijainti ja persoonalliset asuntoratkaisut nousevat ylitse muiden. Kuitenkin 33 prosenttia vastaajista pitää edelleen myös kevyempiä ympäristövaikutuksia tärkeänä syynä valita oma koti konversiokohteesta.

NCC mukana SuomiAreenassa

NCC osallistuu SuomiAreenaan konversiorakentamisen teemalla. Porissa perjantaina 27.6. klo 14 Torilavalla käydään keskustelua konversiorakentamisesta otsikolla ”Tyhjät toimitilat uuteen käyttöön – miten saadaan vauhtia rattaisiin?”. NCC:n maajohtaja Kati Tauriainen ja tapahtuman moderaattorina toimiva Peter Nyman käyvät aluksi läpi tehdyn tutkimuksen keskeisiä havaintoja.

Ohjelma jatkuu paneelikeskustelulla. Keskustelussa mukana ovat vihreiden kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen, Helsingin kaupungin maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen, maajohtaja Leea Tolvas NatWest Nordic Rentingistä sekä korjausrakentamisen toimialajohtaja Jarkko Heinonen NCC:ltä. Keskustelua voi seurata joko paikan päällä Porin torilla tai MTV Katsomosta.

Infopaketti medialle

Tutkimuksesta on saatavilla kattava infopaketti median käyttöön, olethan yhteydessä NCC:n viestintäjohtaja Merja Alastaloon merja.alastalo@ncc.fi tai 050 316 5887.


Lisätietoja:
Merja Alastalo, viestintäjohtaja, NCC, merja.alastalo@ncc.fi, p. 050 316 5887
Melina Mäntylä, toimitusjohtaja, Aula Research Oy, melina.mantyla@aularesearch.fi, p. 040 821 7842
Alexandra Hakonen, Research Analyst, Aula Reasearch Oy, alexandra.hakonen@aularesearch.fi, p. 050 328 5003

NCC on johtavia rakennusalan yrityksiä Pohjoismaissa. Hallitsemme monimutkaiset rakennusprosessit ja rakentamisen kautta vaikutamme myönteisesti asiakkaisiimme ja yhteiskuntaan. Konsernimme toimialoja ovat rakennus- ja infrastruktuurihankkeet, asfaltin ja kiviainesten tuotanto sekä kiinteistökehitys. Vuonna 2024 NCC:n liikevaihto oli noin 62 miljardia Ruotsin kruunua ja työntekijöitä oli 11 800. NCC:n osake on noteerattu Tukholman pörssissä.