Tavoitteena on toteuttaa Itä-Uudenmaan käräjäoikeudelle, Syyttäjälaitokselle, Ulosottolaitokselle sekä Oikeuspalveluvirastolle heidän toimintaansa ja työhyvinvointia tukevat tilat, jotka palvelevat pitkälle tulevaisuuteen. Oikeusministeriön hallinnonalan toimipaikat sijaitsevat tällä hetkellä eri puolilla Vantaan kaupunkia. Uuden oikeustalon myötä toimijat voidaan sijoittaa samaan valtion omistamaan rakennukseen, mikä on myös asiakkaiden ja palvelujen saavutettavuuden näkökulmasta toimiva ratkaisu.  Samalla voidaan luopua usealta valtion ulkopuoliselta vuokranantajalta vuokratuista tiloista.  

– Vantaan oikeustalon laaja peruskorjaus ja laajennus on lyhyen ajan sisällä toinen oikeushallinnon erittäin merkittävistä toimitilahankkeista Vantaalla. Vantaan vankilan laajennus vihittiin käyttöön noin puoli vuotta sitten marraskuussa 2024. Ja nyt Vantaan oikeustalon toimitilahanke mahdollistaa lähes kaikkien oikeushallinnon eri toimijoiden sijoittamisen samaan kiinteistöön. Tämä on erinomaisen hyvä asia niin oikeushallinnon asiakkaiden, kuin oikeushallinnon virastojen välisen yhteistyönkin kannalta, sanoo oikeusministeri Leena Meri.

Lisärakennuksen laajuus on 6 400 bruttoneliömetriä, ja se rakennetaan puretun poliisitalon tontille. Lisärakennukseen tulee pääasiassa toimistotiloja ja asiakaspalvelualue, jotka on suunniteltu oikeusministeriön hallinnonalan työympäristö- ja toimitilakonseptin mukaisesti.

Peruskorjattavaan, istuntosaliosaltaan rakennushistoriallisesti arvokkaaseen rakennukseen toteutetaan uudet turvallisuusvaatimusten mukaiset istuntosalit, jotka mahdollistavat myös sähköisen oikeudenkäynnin ja etäoikeudenkäynnit. Istuntosalien määrä nousee yhdestätoista 20:een. Olemassa olevat istuntosalit peruskorjataan.

– Vantaan oikeustalon hanketta on kehitetty erinomaisessa yhteistyössä oikeushallinnon kanssa yhä tiukkenevassa budjettiraamissa lähes vuosikymmenen ajan. Lopputulos on olennaisiin tarpeisiin keskittyvä rakennus, jossa nykyisen oikeustalon korjaamisella ja maltillisella laajennusrakentamisella luodaan asiakkaillemme turvalliset, terveelliset ja teknologialtaan nykyaikaiset tilat. Oikeushallinnon lisäksi on hyvästä yhteistyöstä syytä kiittää allianssikumppaniamme NCC:tä, toteaa Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Jonni Laitto.

Vastuullisuusnäkökulmat huomioitu kattavasti

Suunnittelussa on kiinnitetty erityishuomiota hiilineutraalin kiertotalouden kysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on uudisrakennuksissa 25 % ja peruskorjauksissa 15 % pienempi hiilijalanjälki. Vantaan oikeustalo on myös pilottikohde Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittamassa ilmastotyöryhmän hankkeessa.

Uudisrakennuksen tilat ovat muuntojoustavat eli kantavat rakenteet ja talotekniset järjestelmät mahdollistavat sisätilojen uudelleenjärjestelyn mahdollisimman joustavasti useammille käyttötarkoituksille. Tilojen yhteiskäyttöisyys edesauttaa lisäksi rakennuksen tehokasta käyttöä.

Esteettömyyden ja saavutettavuuden osalta noudatetaan uusinta ohjeistusta niin asiakaspalvelu-, istuntosali- kuin työskentelytiloissa.

Korkeat laatuvaatimukset

– Tämä on hieno peruskorjaus- ja uudishanke, jossa edellytetään erinomaista suorituskykyä esimerkiksi laadussa, kiertotaloudessa ja sisäilmaolosuhteiden osalta. Asetettu vaatimustaso on meille NCC:läisille mieluisa, se tarkoittaa myös rakentajien osaamisen arvostusta, sanoo NCC:n korjausrakentamisen toimialajohtaja Jarkko Heinonen.

Rakennushanke toteutetaan Senaatti-kiinteistöjen kärkihankeallianssimallilla, mikä sopii erinomaisesti oikeustalon kaltaisiin hankkeisiin, joissa haetaan optimaalista teknistä ja toiminnallista ratkaisua yhteistyössä käyttäjien, tilaajan, palveluntuottajan ja suunnittelijoiden kanssa.  Pääsuunnittelijana toimii Afry Ark Studio, Afry Finland Oy.

Rakennushankkeen kustannukset ovat arviolta 45 milj. euroa. Työmaalla työskentelee tällä hetkellä noin 90 rakennusalan ammattilaista.  

Peruskiven sisään muurattiin perinteinen lieriö, johon asetettiin hanketta ja nykyhetkeä kuvaavia esineitä muistoksi tuleville sukupolville. Lieriöön laitettiin muun muassa peruskirja, päivän sanomalehti, tänä päivänä käytössä olevia kolikkoja, rakennuksen pääpiirustukset sekä hallitusohjelman 10. luku.