Teollisuuskadulla uusi ja vanha kulkevat käsi kädessä

Arkkitehti Tiia Ettala on mukana kehittämässä Teollisuuskadun akselia, joka yhdistää Kalastaman ja Pasilan väliset alueet omaperäiseksi kokonaisuudeksi. Fredriksbergin ympäristö kasvaa lähivuosina yhä eläväisemmäksi osaksi Helsingin kantakaupunkia ja keskustaelämää.

Helsingin kaupungin asemakaavoituksen keskustatiimissä työskentelevä Tiia Ettala on innoissaan. Hänen päätehtäviinsä kuuluu kaavarungon laatiminen Teollisuuskadun akselille eli Kalastaman ja Pasilan väliselle monimuotoiselle ja kerrokselliselle alueelle.

Olemassa olevassa kaupunkirakenteessa toimiminen sopii Ettalalle paremmin kuin hyvin. Jo Espanjassa arkkitehtinä työskennellessään hän teki töitä vanhan rakennuskannan ja uudisrakentamisen parissa. Tätä kokemusta ja rakkautta lajiin tarvitaan nyt myös Teollisuuskadun kehittämisessä.

- Teollisuuskadun kaupunkiympäristöä ei rakenneta tyhjästä, vaan vanhaa ja uutta yhdistäen. Alue sopii ilmeeltään luonteikkaana, rouheana ja omaleimaisena juuri siihen tekemiseen, mistä olen kiinnostunut, Ettala summaa.

Ainutlaatuista identiteettiä arvostaen

Teollisuuskadun alueesta on tarkoitus luoda merkittävä työpaikkojen, kulttuurin ja tapahtumien keskittymä, joka on helposti saavutettavissa. Aluetta kehitetään ottamalla huomioon sen ainutlaatuinen identiteetti kulttuurihistoriallisine arvoineen.

- Alueen historiallisia ja kehittämiseen edelleen vaikuttavia piirteitä on satamarata, joka kulki 1860-luvulta alkaen Pasilasta Sörnäisiin. Konepaja-alue komeine punatiilirakennuksineen tuo myös alueelle omaa arvokasta luonnettaan, Ettala kuvailee.

- Tänä päivänä alue jakautuu omaleimaisiin ja erilaisiin alueisiin, jotka pyritään nyt yhdistämään luontevaksi ja yhtenäiseksi kaupunkirakenteeksi eri kerrostumineen.

Välietappi kohti lopullista päämäärää

Vuonna 2018 aloitettu ja kaupungin päätöksentekoon vuoden 2021 alkupuolella valmistuva kaavarunkotyö luo suuntaviivat alueen tulevalle kehitykselle. Kaavarunko määrittelee suunnittelun päälinjaukset, toimii alueen asemakaavoituksen lähtökohtana ja ohjaa suurempia kaupunkirakenteellisia muutoksia alueella.

- Teollisuuskadun ympäristö on Helsingin keskeisimpiä kehittyviä kantakaupungin alueita. Kaavarunkotyössä alueelle tehdään pitkän aikajänteen visioita, jotka ulottuvat jopa vuoteen 2050 asti, Ettala kertoo.

- Kaavarunko on kuin välietappi kohti houkuttelevaa määränpäätä. Työssä tarkastellaan kokonaisuutena, mitä alue voisi olla parhaimmillaan ja miten sitä voisi täydentää. Valmistuttuaan kaavarunko ohjaa alueen jatkosuunnittelua ja varsinaisten kaavamuutosten tekemistä.

Uutta kaupunkia kehitetään yhdessä

Yksi kaavarunkotyön tärkeimmistä tavoitteista on tunnistaa kiinteistönomistajien, kaupungin, kaupunkilaisten ja alueen toimijoiden yhteinen tahtotila alueen kehitystä ja tulevaisuutta ajatellen. Valtaosa suunnittelualueen nykyisistä tonteista on yksityisessä omistuksessa.

- Hankkeen vuorovaikutus kiinteistöomistajien kanssa käynnistettiin kesällä 2018 ja talvella avattiin verkkokysely yleisölle. Kaupunkilaisia on kutsuttu myös keskustelemaan Fredriksbergissä järjestettyihin pop-up -tilaisuuksiin, joista olemme saaneet hyvää palautetta ja ideoita jatkotyötä varten.

Teollisuuskadun akselille halutaan ihmisen mittakaavainen mukainen, elävä ja elämyksellinen katutaso. Tähän liittyy kaupunkirakenteen tiivistäminen ja elävöittäminen sekä rakennusten ensimmäisten kerrosten avaaminen kaupunkilaisille. Katutason elävyyttä lisäävät myös uudet reitittelyt kortteleiden läpi.

- Teollisuuskatu säilyy jatkossakin pääväylänä, mutta sen luonne muuttuu kaupunkimaiseksi, jonne vehreys ja eläväisyys kurkistelevat poikittaiskaduilta, Ettala sanoo.

Pasilan rautatien ja Kalasataman metroliikenteen solmukohtiin sijoittuvan Teollisuuskadun joukkoliikenne saa uuden ulottuvuuden poikittain kulkevan pikaraitiotien myötä, joka yhdistää alueen Meilahteen ja Herttoniemeen ja mahdollisesti pidemmällekin. Suunnitelmissa on paljon muutakin uutta, kuten cheerleading- ja voimistelukeskus.

Teollisuuskatu_Tengbom Arkkitehdit


Havainnekuva: Helsingin kaupunki, Tengbom Arkkitehdit

Fredriksberg ennakoi tulevaa kehitystä

NCC:n Fredriksberg on Ettalan mukaan tärkeä osa Vallilan ainutlaatuista Konepaja-aluetta.

- Fredriksberg on arkkitehtuuriltaan ja toiminallisuudeltaan hieno esimerkki tulevasta kehityksestä ja samalla ensimmäisiä hankkeita, jotka ikään kuin jo ennakkoon istuvat tekeillä olevaan kaavarunkoon.

Fredi_Ettala_4 jpg

- Fredriksberg on täydennysrakennuskohteena juuri sitä, mitä alueelle halutaan. Se tuo yhteiseen kaupunkiympäristöön jotain uutta, tarjoaa kaupunkilaisille avointa tilaa ja lisää alueen vetovoimaa, Ettala tiivistää.

Tutustu ja lue lisää Teollisuuskadun kehittämisestä

Kuka Tiia Ettala?

  • arkkitehti SAFA
  • työskentelee Helsingin kaupungin asemakaavoituksessa keskustatiimissä
  • toiminut aiemmin 10 vuotta omassa arkkitehtitoimistossa puolisonsa Francesc Palomerasin kanssa
  • kaksi lasta: poika (12 v) ja tyttö (10 v)
  • työskennellyt 2,5 vuotta arkkitehtinä Espanjassa Barcelonassa ja Gironassa
  • valmistunut Aalto-yliopistosta Otaniemestä 2004
  • harrastaa flamencoa, puhuu kuutta kieltä

Fredriksberg lyhyesti

  • Helsingin Vallilaan asettunut Fredriksberg tarjoaa urbaania toimistotilaa Vallilan Konepajan kehittyvällä ja trendikkäällä alueella
  • Fredriksberg on elävä ja avoin kaupunkitila myös muille kuin siellä työskenteleville
  • A-talo valmistunut 2018, B- ja C-talot 2020 ja D-talo valmistuu keväällä 2022
  • erinomaiset liikenneyhteydet kävellen, pyörällä, raitovaunulla, bussilla ja metrolla (tulossa myös uusi pikaraitiotie)
  • kohde toteutetaan kestävän kehityksen mukaisesti kansainvälisen BREEAM-ympäristösertifikaatin Excellent-tasolle
  • lue lisää: fredriksberg.fi 
Fredriksberg on täydennysrakennuskohteena juuri sitä, mitä alueelle halutaan. Se tuo yhteiseen kaupunkiympäristöön jotain uutta, tarjoaa kaupunkilaisille avointa tilaa ja lisää alueen vetovoimaa

“Fredriksberg on täydennysrakennuskohteena juuri sitä, mitä alueelle halutaan. Se tuo yhteiseen kaupunkiympäristöön jotain uutta, tarjoaa kaupunkilaisille avointa tilaa ja lisää alueen vetovoimaa”

- Tiia Ettala