Raportti kattaa NCC:n toimintamaat eli Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen ja osoittaa, että maat tarvitsevat yhteensä lähes kolme miljardia tonnia lisää kiviaineksia vuoteen 2045 mennessä, jotta ne voivat vastata ilmasto- ja kehitystavoitteisiinsa. Luonnonvaroja on riittävästi, mutta niiden hyödyntämistä rajoittavat tehottomat lupaprosessit, puutteellinen alueellinen suunnittelu ja alhainen kierrätysaste.

Haasteeseen vastaamiseksi NCC ehdottaa yhdistettyä strategiaa kolmella osa-alueella:

  • Helpotetaan uusien louhosten perustamista ja erityisesti olemassa olevien kiviainesalueiden laajentamista tehokkaampien lupaprosessien ja paremman suunnittelun avulla.
  • Lisätään olemassa olevien materiaalien kierrätystä ja uudelleenkäyttöä esimerkiksi hyödyntämällä betonimursketta.
  • Optimoidaan materiaalien käyttö niin, että oikeaa materiaalia käytetään oikeassa paikassa oikea määrä.


Yhä monimutkaisimpien ja hajanaisempien lupaprosessien ennustettavuuden ja standardoinnin parantaminen on tärkeää materiaalien saatavuuden varmistamiseksi. Tämä edellyttää selkeämpiä ohjeita, yhtenäisiä menettelytapoja ja parempaa koordinointia eri viranomaisten välillä. Olemassa olevien louhosten laajentaminen mahdollistaa kestävämmät louhintakäytännöt, joihin kuuluu myös kokonaisvaltainen aluekehitys ja ennallistaminen.

Aluesuunnittelulla turvataan kiviainestoimitukset myös laajoissa infrastruktuuristrategioissa. Aluesuunnittelu varmistaa paikalliset varannot, jolloin kiviainesten kuljetusmatkat pysyvät kohtuullisina, ja päästöt, kustannukset sekä liikenneinfrastruktuuriin kohdistuva paine vähenevät.

Samaan aikaan kierrätetyn kiviaineksen käyttö on yhä vähäistä, vaikka tarjonta kasvaa ja tekniset standardit paranevat. Pohjoismaiden tulisi kehittää selkeät kansalliset kriteerit puhtaiden, uudelleenkäytettävien materiaalien ja saastuneiden materiaalien erottamiseksi toisistaan EU:n jätepuitedirektiivin mukaisesti.

Materiaalitehokkuus on toistaiseksi rajallisesti hyödynnetty mahdollisuus. Esimerkkinä kaikkien betonikiviainesten tekeminen vain yhdestä raaka-aineesta eli kalliosta, jolloin kalliosta tehty teollinen hiekka korvaa harjuista otettavan luonnonhiekan.

Varhainen yhteistyö liittyen materiaalin käyttöä määrääviin päätöksiin antaa suurimmat mahdollisuudet optimoida suunnittelua ja mahdollistaa uudelleenkäyttötapoja.

Raportti sisältää yhdeksän konkreettista suositusta, kuten kansalliset valmiusstrategiat, alueellinen suunnittelu, digitaalinen läpinäkyvyys ja ilmastoperusteinen hankinta.

– Tämä ei ole vain materiaalihuollon kysymys – vaan strateginen tulevaisuuskysymys Pohjoismaille. Meidän on toimittava yhdessä ja pitkäjänteisesti varmistaaksemme yhteiskunnan jatkuvalle kehitykselle välttämättömien rakennusmateriaalien saatavuuden, sanoo NCC Industry liiketoiminta-alueen johtaja Grete Aspelund.

 

Englanninkielisen raportin löydät kokonaisuudessaan täältä.

Faktoja raportista

  • Kiviainekset (mm. murske, sepeli, kivituhka, sora ja hiekka) ovat Pohjoismaissa eniten käytettyjä rakennusmateriaaleja
  • Kiviainekset ovat välttämättömiä teiden, rautateiden, asuinrakennusten, energiajärjestelmien ja digitaalisen infrastruktuurin rakentamisessa. Nämä ovat keskeisiä ilmastosiirtymässä, yhteiskunnan kehityksessä ja talouskasvussa
  • Kiviainesten pohjoismaisen kokonaiskysynnän arvioidaan NCC:n raportin mukaan kasvavan 460 miljoonasta tonnista vuonna 2026 jopa 525 miljoonaan tonniin vuoteen 2045 mennessä – kasvua 37 prosenttia
  • Samaan aikaan louhosten määrä on vähentynyt yhteensä 20 prosenttia Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa, ja pysynyt lähes ennallaan Tanskassa
  • Pohjoismaat tarvitsevat yhteensä 2 750 miljoonaa tonnia lisää kiviaineksia vuoteen 2045 mennessä