Miten Myyrmäen kirkkoa korjataan, jotta sisäilma paranee?

– Korjausrakentamisen lähtökohta on, että ensin pitää tutkia, mikä on vaurioitunutta ja mitä voidaan jättää ennalleen. Täällä oli jo tutkittu paljon ja suunnittelutyö pitkällä ennen kuin NCC valittiin korjausurakoitsijaksi. Lopullinen, tarkka tilannekuva tulee tällaisissa kuitenkin aina vasta sitten, kun oikeasti pintarakenteet puretaan, Myyrmäen kirkon korjaustyön vastaava työnjohtaja Mika Mensalo NCC:ltä kertoo.

Myyrmäen kirkossa vanhat rakenteet avattiin keväällä ja korjaustarpeet olivat jo kesän alussa hyvin tiedossa. 

– Kirkon sisäilmaongelmiin ei ole yhtä syytä, vaan esimerkiksi kosteutta on päässyt rakenteisiin monesta eri paikasta monista eri syistä. Nyt kun tiedämme ongelmat, pystymme ne korjaamaan, Vantaan seurakuntayhtymän projektipäällikkö Juha Paukkeri sanoo.

Pääongelmat rakennuksessa ovat olleet 1980-luvulle tyypillinen valesokkelirakenneratkaisu, rakenneliittymät, piha-alueen hulevedet ja alttariseinän rakenteet. 

– Myös höyrysulut ja hulevesiratkaisut ovat olleet 1980-luvulla eri tavalla toteutettuja kuin nykyisin. Teemme isoja maarakennustöitä täällä, jotta hulevedet saadaan kulkemaan oikeaan suuntaan, pois rakennuksesta, Mika Mensalo sanoo.

Purkamisesta rakentamiseen

Purun jälkeiset korjaustyöt alkoivat kesän korvilla ja jatkuvat ensi vuoden 2024 elokuuhun.

– Täällä purettiin reilusti, jopa ulkoseiniä purettiin sisältäpäin tuulensuojalevyyn asti, jäävät rakenteet desinfioitiin, eristeet tietysti vaihdettiin ja rakenteita tiivistetään. Vaikka hankkeessa on monia osaajia tutkimassa rakenteita ja suunnittelemassa korjaustoimenpiteitä, myös meiltä rakentajilta vaaditaan ammattitaitoa ja tarkkaavaisuutta, jotta osaamme huomioida poikkeavat löydöt. Lisäksi teemme malliratkaisut korjauskohteista, jotka suunnittelijat ja tilaaja vielä tutkivat ja hyväksyvät. Kaikki dokumentoidaan hyvin, NCC:n Mika Mensalo sanoo.  

Kirkossa ei ole kohtaa, mitä ei käsiteltäisi korjauksen aikana. Ainostaan kirkon komeat urut seisovat paikallaan tarkasti huputettuina, pölyltä suojattuina. Kirkon ikkunat ja ovet on irrotettu, merkattu huolellisesti ja ne viedään putsattaviksi ja maalattaviksi. Samoin kalusteet, kirkonpenkit ja valaisimet kunnostetaan muualla. Kirkon tiilijulkisivu jää ennalleen. 

– Kaikki sisäilmaan vaikuttavat asiat puretaan pois, mutta ne, joilla ei ole siihen merkitystä, pyritään toki mahdollisuuksien mukaan säästämään, Mensalo kertoo. 

Valesokkeli on yksi ongelmista

1970- ja 80-luvun rakentamiselle tyypillinen valesokkeli näkyy nyt ongelmana myös Myyrmäen kirkossa. Valesokkelirakenne on nykyisin todettu riskiratkaisuksi, mutta aikanaan se oli hyväksytty. Oikea sokkeli toimii rakennuksen perustuksena, mutta valesokkeli on tehty vain ulkonäön vuoksi ja valesokkelin takana esimerkiksi puurakenteet ovat lähellä maanpintaa tai jopa sen alapuolella. Tällöin maan ja sisäilman kosteus tiivistyvät helposti rakenteisiin. 

Myyrmäen kirkosta valesokkeli on purettu pois, samoin kaikki vaurioherkät materiaalit, ja varmistettu, että sokkelissa on enää vain kosteutta kestäviä materiaaleja, kuten betonia, metallia ja esimerkiksi uretaanieristeitä.

Purkujen myötä alkukesästä selvisi vielä, että kirkon alttarialueen seinä- ja kattorakenteissa olevat kosteusvauriot olivat ennakkotietoja laajemmat ja vaativat perusteellisemmat korjaukset kuin hankesuunnitelmassa kaavailtiin. 

Toinen löytö koskee kirkon alimman kerroksen maanvaraisen lattialaatan osaa. Siellä nykyistä rakennetta joudutaan muuttamaan niin, että alapohjaan rakennetaan nykyohjeistuksen mukainen kapillaarikatko. Sillä estetään maakosteuden siirtyminen lattialaattaan.

Uusinta talotekniikkaa

Myyrmäen kirkon talotekniikka on jo vanhentunut ja se uusitaan korjauksessa perinpohjaisesti. Seurakuntayhtymän Juha Paukkeri kertoo, miten antureilla voidaan jatkossa tarkkailla kirkon sisäilmaa.

–Tekniikan uusiminen mahdollistaa huomattavan paljon paremmin säädeltävät olosuhteet rakennuksen sisällä, mikä parantaa jo itsessään merkittävästi sisäilmaa. Rakennukseen tullaan sijoittamaan runsaasti rakennuksen olosuhteita valvovia antureita. Antureiden antaman informaation avulla kyetään reagoimaan nopeasti mahdollisiin muuttuviin olosuhteisiin. Esimerkiksi suurissa konserttitilaisuuksissa tai konfirmaatioissa, joissa kirkkosali on täynnä ihmisiä, anturit mittaavat sisäilman pitoisuuksia. Antureiden tuottamien tulosten perusteella ilmanvaihtokoneet säätelevät kirkkosaliin tulevan raitisilman määrää siten, että kirkkosalissa on mahdollisimman miellyttävät olosuhteet.  

Vantaan Virtakirkolla on avoin infotilaisuus ke 30.8.2023 klo 17, jossa Juha Paukkeri kertoo remontin etenemisestä.

NCC:n vastaava työnjohtaja Mika Mensalo