Harppuunakorttelin myötä Turun keskusta laajenee Aurajokivartta pitkin kohti satamaa ja merta – alueelle, joka on tunnettu lähinnä teollisuus- ja varastohalleistaan. Nyt ollaan Linnakaupungissa, Linnankadun, Vallihaudankadun ja Satamakadun muodostamassa korttelissa, ja todellakin Turun linnan kupeessa.

”Harppuunakortteli asettuu historialliseen naapurustoonsa. Se on bastionimainen kokonaisuus, jonka turvallista sisäpihaa ympäröivät kerrostalot suojaavat. Talot ovat kiveä kuten linnakin ja suunnittelussa on panostettu pitkään elinkaareen. Myös kattojen muoto ja talojen omat vaakunat ovat saaneet vaikutteita linnasta”, johtaja Marina Paulaharju Merimieseläkekassasta kuvailee.

”Hökkelialue” saa uuden elämän

Korttelin rakennuttajana toimiva Merimieseläkekassa kiinnostui turkulaisittain ”hökkelialueena” tiedetystä tonttialueesta jo vuosia sitten. Projektipäällikkö Matti Jokinen näki vision ja mahdollisuuden, mitä alueesta voisi tulla.

”Hankkeen alkuaikoina tonttialue oli vuokralla Turun kaupungilta, mutta uuden kaavan valmistuttua lunastimme sen.  Suunnitteluun lähdettiin allianssimallilla, johon koottiin kohteen kannalta parhaat suunnittelun ja rakentamisen osaajat. Yhdessä tekemisen tavoitteena oli saada aikaan paras mahdollinen lopputulos”, Paulaharju kertoo.

Pääurakoitsijaksi valittiin NCC. ”On harvinaista päästä toteuttamaan kokonaista korttelia suunnittelusta rakentamiseen. Allianssimalli on toiminut hyvin: olemme päässeet koko ajan kehittämään toimintaamme ja oppimaan”, työpäällikkö ja allianssin projektipäällikkö Jari Granqvist lisää.

Uutta ja historian siipien havinaa

Keväällä 2021 kahdentoista talon kokonaisuudesta viidessä jo asutaan. Valmiina on myös pihakannen alle sijoitettu parkkihalli sekä pihapiirin keskiöön asettunut, koko yhteisöä palveleva korttelitalo. Korttelin kuudes ja seitsemäs talo ovat rakenteilla ja loput neljä suunnitteilla. Meren läheisyys näkyy asunto-osakeyhtiöiden nimissä: Ankkuri, Puosu, Kippari, Loisto, Kompassi, Meripoiju, Majakka ja Luotsi.

”Muutamassa vuodessa on tapahtunut paljon. Työt tontilla käynnistyivät vuonna 2016 vanhan rakennuskannen purkutöillä ja pilaantuneen maan puhdistuksella”, alusta asti hankkeessa mukana ollut NCC:n vastaava työnjohtaja Roope Mäkinen kertoo.

Alueen vanhimman rakennuskannan historia ulottui 1800-luvun loppupuolelle saakka ja alueelta löytyi mm. Venäjän laivaston pienoisrautatietä. Museovirasto seurasi purku- ja maarakennustöitä tarkasti, mutta alueelta ei löydetty kulttuurihistoriallisesti säilytettäviä kohteita.

”Olemme rakentamassa täysin uutta kaupunginosaa, jonka myötä koko alue muuttaa muotoaan ja yhdistää sen osaksi kantakaupunkia”, Mäkinen sanoo.

Maalämpöä, aurinkoenergiaa & vaahtolasia

Merimieseläkekassan lähtökohtana oli rakentaa kestävästi, energiatehokkaasti ja uusiutuvaa energiaa hyödyntävästi. Harppuunakorttelissa maalämpö yhdistyy aurinkoenergiaan, minkä ansiosta kortteli on lähes energiaomavarainen. Ilmavesilämpöpumput pitävät pihakannen kulkuväylät talviaikaan sulina.

”Noin 85 maalämmönkeruupisteen voimin Harppuunakortteli on Pohjoismaiden suurin maalämmön asuntokohde. Kun mukaan lasketaan talojen etelälappeille asennetut 800 aurinkopaneelia, kyseessä on tietääksemme myös Pohjoismaiden suurin uusiutuvan energian asuinrakennuskohde. Esimerkiksi hissien energiantarve voidaan kattaa pelkästään aurinkoenergialla”, Mäkinen ja Granqvist kertovat.

Ennätyksellinen on myös hulevesijärjestelmä, jossa sadevedet johdetaan katoilta ja viherkatoilta pihakannen ja parkkihallin alla oleviin viivytysaltaisiin, joissa on noin kahden metrin vaahtolasikerros. Järjestelmä huolehtii, että rakennusten alla oleva 23 metrin paksuinen savimaa pysyy sopivan kosteana.

”Kotimainen kierrätyslasista valmistettu vaahtolasi keventää ja eristää rakenteita. Vaahtolasia sekä korttelin vanhoista rakennuksista murskattua ja puhdistettua betonia käytetään myös asfaltoitavien teiden rakennekerroksissa”, Mäkinen lisää.

Jätehuolto nousi uudelle tasolle

Korttelipiha alkaa jo hahmottua, vaikka rakennettavaa riittää vielä muutamaksi vuodeksi. Autoista vapaan pihapiirin keskiössä oleva Korttelitalo sopii pihasaunoineen monenlaiseen käyttöön, niin arkeen kuin juhlaan. Rakennuksen viherkatto toimii kesällä oleskelutilana ja talvella vaikka pulkkamäkenä.

Ekologisuus korostuu kierrätyksessä ja ympäristön arvostamisessa. Harppuunakorttelin jätehuolto on nostettu aivan uudelle tasolle poikkeuksellisen jätehuoltojärjestelmän ansiosta.

”Vastaavaa monimuotoista, automatiikkaan perustuvaa ja yhtä tehokasta järjestelmää ei muualta löydy. Kokonaisuutta suunniteltiin pitkään ja huolella. Voisi sanoa, että talojen rakentaminen oli helpompaa kuin jätehuollon toteuttaminen”, Granqvist hymyilee.

Kestäviä ratkaisuja ja pitkää ikää

Kestävän kehityksen ratkaisuja tukee NCC:n Vastuullinen työmaa -toimintamalli, joka kokoaa vastuulliset teot konkreettisiksi ja mitattaviksi toimenpiteiksi. Työmaalla huomioidaan mm. kaivinkoneiden ja kuorma-autojen joutokäynnin vähentäminen ja rakentamisen aikaisen jätehuollon kehittäminen.

Harppuunakorttelin talot on rakennettu elinkaariajattelun mukaisesti kestämään aikaa ja elämää. Esteetön kortteli tarjoaa laajan skaalan asuntoja yksiöistä suuriin kahden kerroksen huoneistoihin ja kattoterassiasuntoihin – eli koteja kaikkiin elämäntilanteisiin. Täällä viihdytään vauvasta vaariin.

”Pihapiiri vahvistaa kodikasta yhteisöllisyyttä ja toiminnallisuutta istutuslaatikoineen, marjapensaineen, omenapuineen, oleskelualueineen, grillikatoksineen, leikkipaikkoineen ja pihapiiriä reunustavine juoksuratoineen. Urbaania elämänmakua tuovat kortteliin avautuvat palvelut”, Paulaharju tuumii.