- Olemme edistäneet kosteudenhallintaa kaikissa rakennushankkeen vaiheissa: suunnittelussa, rakentamisessa sekä käytössä ja ylläpidossa. Uuden maankäyttö- ja rakennuslain myötä meidän tulee entistä paremmin ymmärtää suunnittelun ja rakentamisen ratkaisujen vaikutukset ja huolehtia, että käyttäjät ymmärtävät ja osaavat pitää rakennuksesta huolta, NCC:n Talonrakentamisen yksikön johtaja Joonas Saikkonen sanoo.

Paljon on jo tehty. NCC:llä on toteutettu laajamittaisia työmaahenkilöstön koulutuksia, laadittu ohjeistuksia ja kehitetty teknisiä ratkaisuja ja menetelmiä kosteusvaurioiden ehkäisemiseksi. Seurannan ja toimintatapojen parantamisella on suurin vaikutus.

- Kosteudenhallinnan suhteen valveutuneisuus ja asenne oppimisen – ja virheidenkin – kautta sekä yleisen ilmapiirin myötä ovat parantuneet, NCC:n Talonrakentamisen laatu- ja ympäristöpäällikkö Oskari Peurakoski toteaa.

Kaikki alkaa suunnitelmista

Turvalliset rakenteet ja rakenneratkaisut ovat rakennuksen kosteudenhallinnan perusta. Nyrkkisääntönä voi pitää, että mitä vähemmän liitoksia ja erilaisia rakennetyyppejä, sitä vähemmän ongelmia.

- Kun olemme löytäneet ongelmia aiheuttavia ratkaisuja, on niistä saadut opit viety saman tien suunnitteluun. Esimerkiksi nykyisissä pohjaratkaisuissa on osin siirrytty maanvaraisista ja maanvastaisista lattioista tuulettuviin alapohjiin. Tällä on pyritty vähentämään kapillaarisesti nousevan kosteuden siirtymistä pintalattiaan, Saikkonen kertoo.

NCC:n ohjesääntö on, että tilaajille suositellaan aina riskirakenteen poistamista ja vaihtamista turvallisempaan vaihtoehtoon, jos ulkopuolisen tekemissä suunnitelmissa sellaisia ilmenee.

- Meillä on esimerkiksi muovimattojen käytöstä luovuttu lähes kokonaan ja korvattu ne riskeihin nähden turvallisemmilla lattiapinnoitteilla. Myös asennuslattioiden käyttö on yleistymässä, Saikkonen sanoo.

Materiaalit ja rakenteet kuivaksi

Rakentamisvaiheessa keskitytään erityisesti kosteudelle arkojen rakenteiden ja materiaalien kuivana pitämiseen sekä ylimääräisen kosteuden poistamiseen. Sääsuojaus telttojen avulla on lisääntynyt. Myös rakenteiden kuivatusmenetelmät ja kuivumisen seuranta ovat kehittyneet.

- Sääsuojaus ei ole koskaan pelkkä kuluerä, vaan se myös nopeuttaa ja sujuvoittaa työntekoa. Ei tule katkoksia sadepäivien takia, eikä täydy kuivatella paikkoja, ennen kuin pääsee tekemään töitä, Peurakoski toteaa.

Rakenteiden kuivuuden varmistamiseksi kaikki pinnoitettavat lattiat tutkitaan porareikämittauksin. Lisäksi käytetään indikoivia mittalaitteita, jotka kertovat kuivumisolosuhteista ja kuivumisprosessin etenemisestä. Vaihtoehtoja on useita: erilaisia antureita, digitaalisia mittareita ja IoT-pohjaisia ratkaisuja.

- Eri pinnoitusmateriaalit vaativat alustan kuivuudelle erilaisen betonin suhteellisen kosteuden. Me huomioimme silti mahdollisen mittavirheen useamman prosenttiyksikön varmuusvaralla. Esimerkiksi jos muovimaton asentaminen voidaan tehdä betonille, jonka suhteellinen kosteus on 75 prosenttia, mittavirheen huomioiden asennamme matot vasta, kun betonin suhteellinen kosteusprosentti on 72, Saikkonen kertoo.

Toimintamallit tehostavat seurantaa

Usein unohdetaan, että betoni on sementin, kiviaineksen ja veden yhdistelmä. Betoni siis sisältää itsessään vettä, eikä se poistu kokonaan. Kuivuminen ympäristön suhteellisen kosteuden tasolle kestää pisimmillään kymmeniä vuosia. Kertaalleen kuivunut betoni kuivuu uudelleen kastuttuaan hitaammin.

- Tästä päästään rakennuksen käyttöön ja ylläpitoon, jossa kosteusriskit pitää huomioida myös. Onneksi 90-luvun lama-ajan mukainen mentaliteetti ”säästä nyt, maksa myöhemmin merkittävästi enemmän” on selvästi vähentynyt, Saikkonen sanoo.

Rakennusalalle on tullut kosteudenhallintaan ratkaisuksi uusia toimintamalleja, kuten Kuivaketju10 ja Terve Talo. Mallien tarkoituksena on kaikkien yhteinen tavoite: rakentaa terveellisiä ja turvallisia rakennuksia.

- Kuivaketju10:n etu on, että se huomioi rakennuksen elinkaaren aina suunnittelusta käyttöön, kun aiemmin näkökulma on usein ollut vain rakentamisessa. On siis rakentajallekin etu käyttää toimintamallia. Sitä ei pidä ajatella byrokratian lisääntymisenä, kuten olen kuullut väitettävän, Peurakoski toteaa.

Toimintamallit tuovat myös järjestelmällisyyttä toimintaan ja tehostavat seurantaa.

- Kosteudenhallintaa voisi verrata turvallisuusjohtamiseen. Kun perusraamit turvalliselle työskentelylle suojaimineen ja ohjeistoineen ovat kunnossa, on kyse enää asenteesta, opituista toimintamalleista ja toteutuksen varmistamisesta. NCC:llä on panostettu paljon turvallisuusjohtamiseen, mistä meille on hyötyä myös kosteudenhallinnan kehittämisessä, Saikkonen sanoo.