Konepajan lukion muutostyöt valmistuivat Helsingissä

– Urakoitsijalta vaadittiin hankkeessa tiukkaa aikataulun ja budjetin hallintaa. Oleellista oli hyvä viranomaisyhteistyö ja viestintä käyttäjän suuntaan sekä turvallisuuden ja riskien hallinta. Urakoitsijan valinnalla kilpailullisella neuvottelumenettelyllä varmistettiin edellä kuvattujen toiveiden toteutuminen sekä urakoitsijan asenne ja motivaatio hankkeeseen ja tilaajan tavoitteiden sisäistäminen. Yhteistyö toimi joka suuntaan, ja näissä kaikissa vaatimuksissa onnistuttiin erinomaisesti, toteaa Helsingin kaupungin projektinjohtaja Päivi Halme.

Projektinjohtourakkamallilla korjatussa hankkeessa oli kyse vuosina 1942–87 rakennetusta 8-kerroksisesta opetus- ja toimistorakennuksesta, johon tarvittiin perusparannusta ja tilamuutoksia. Käyttötarkoituksen muutos toimistotiloista opetustiloiksi asetti omat vaatimuksensa mm. ääneneristykseen ja akustiikkaan sekä valaistukseen. Tavoitteena oli lisäksi hyödyntää mahdollisimman laajasti olemassa olevia rakennusosia.

– Tässä onnistuttiin mainiosti. Saatiin siirrettyä vanhoja ovia ja puulasiseiniä sekä valaisimia uusiin paikkoihin, ja löydettiin yhdessä passelit viranomaisvaatimukset täyttävät ratkaisut esimerkiksi seinien ääneneristysdetaljeista, Halme jatkaa.

– Saimme pidettyä kierrätyksen osuuden tässä hankkeessa varsin suurena, ja vanhaa heitettiin pois mahdollisimman vähän. Se myös säästi kustannuksia. Kyseessä oli kuitenkin aika suuri muutostyö, arkkitehti Jukka Sallinen HMT Arkkitehdeilta kertoo.

– Tämä on ollut monivaiheinen prosessi, ja meille käyttäjille on ollut erityisen antoisaa osallistua oppimistilojen suunnitteluun ja kalustesuunnitteluun. Tämähän ei ole mikään perinteinen koulurakennus, eikä se haittaa, kun ei mekään olla ihan perinteinen koulu, rehtori Katri Hyrsky kertoo.

Osa lukion toiminnasta jatkui työmaan kyljessä

Hankkeessa päätettiin mallirakenteiden perusteella arkkitehtonisesti, teknistaloudellisesti ja rakenteellisesti sopivimmat rakenne- ja asennusratkaisut. Rakennus on reilut 6000 neliötä, josta suurin osa oli alun perin ollut toimistokäytössä. Nyt tiloissa on runsaasti opetustiloja. Konehuoneisiin asennettiin kolme uutta ilmastointikonetta. Ilmastointikanavien muutostöitä tehtiin paljon, samoin sähkö- ja automaatiomuutoksia. Julkisivut ovat rakennuksessa ennallaan, vain saumaukset on uusittu.

Vaiheittaisella rakentamisella tilat saatiin pidettyä osittain käytössä koko vajaan vuoden kestäneen rakennusajan. Tämä vaati tekijöiden mukaan hyvin suunniteltua ja toimivaa viestintää kaikkien osapuolten kesken, ja siitä NCC:n työmaa onkin saanut erinomaista palautetta. Käyttäjillä oli myös mahdollista saada nopea yhteys työmaahan häiriönapin kautta.

– Pidimme yllä aktiivista yhteydenpitoa käyttäjiin ja tilaajaan. Projektin aluksi laadittiin viestintäsuunnitelma, ja meillä oli myös viestintäryhmä. Asiat rullasivat hyvin, kun informoimme toisiamme ahkerasti, työmaan viestintävastaava, työmaainsinööri Tero Taurén kertoo.

– Vaikka muuttolaatikoita on tullut pakattua ja purettua useampaan kertaan, niin muuten remontti ei ole meitä juurikaan isommin häirinnyt. Viestintä on myös ollut mutkatonta ja helppoa, rehtori Katri Hyrsky toteaa.

Urakkamalli tuki hankkeen hyviä toimintatapoja

Yksi hankkeen onnistumisen avain on NCC:n työmaan mukaan ollut projektinjohtourakkamalli, jossa laatu korostuu. Hanke valmistui myös hieman etuajassa ja budjettikin alitettiin.

– Kyseessä oli käyttötarkoituksen muutos melko hiljattain perusparannetussa kohteessa. Tällaisessa muutostyöhankkeessa urakkamuodon valinta ja käyttötarkoituksen muutos mahdollisimman paljon vanhaa säilyttäen osoittautui erinomaiseksi ja toimivaksi tavaksi hyödyntää vanhaa kiinteistöä, ja voisi olla hyvänä esimerkkinä myös tulevissa kaupungin hankkeissa, Päivi Halme toteaa.

Hankkeen osapuolet ovat tyytyväisiä hyvää yhteistyöhön.

– Yhteistyö on ollut toimivaa sekä työmaan kesken että käyttäjän, tilaajan, suunnittelijoiden ja valvojien kanssa. Kuuntelemalla, keskustelemalla ja olemalla mahdollisimman avoimia – niillä keinoilla saimme täällä yhteistyön toimimaan, vaikka edes me NCC:läiset emme olleet aiemmin työskennelleet yhdessä samalla työmaalla. Täällä kaikki uskalsivat heittää ideoita ilmaan, niitä käsiteltiin ja kehitettiin eteenpäin. Kun rakennettiin vaiheittain, oli mahdollista kehittää ideoita aina seuraavassa vaiheessa lisää. Meillä oli tiimissä hyvä kombo, kaikilla oli omat vahvuutensa ja tuimme kaikki toisiamme, vastaava työnjohtaja Jani Pohjalainen iloitsee.

– Tosi hyvältä tuntuu, kun uudet tilat ovat valmiit! Vaikka aika onkin mennyt nopeasti, niin mahtavaa päästä nyt vihdoin ja viimein muuttamaan lopullisesti valmiisiin tiloihin. Meidän aikuislukion puoli on aikaisemmat vuodet ennen tätä remonttia ollut hajasijoitettuna ja erilaisissa väistötiloissa ympäri kaupunkia. Nuorten lukioon tulee taas syksyllä 200 opiskelijaa lisää, niin mahdutaan kaikki vielä paremmin, Katri Hyrsky toteaa.

Konepajan lukion rehtori Katri Hyrsky.