Espoon Keilaniemi – varakkaiden huvila-alueesta Suomen liike-elämän keskipisteeksi

Keilaniemi on historiansa aikana vahvistunut kulkuyhteyksien ansiosta. 1800-luvulla Helsingin varakkaat siirtyivät sinne höyrylaivalla lomanviettoon. Nyt alue tunnetaan suomalaisen liike-elämän keskuksena, joka kasvaa edelleen uusien liikenneyhteyksien ansiosta.

Espoon kaupungin projektinjohtaja Antti Mäkinen painottaa, että Keilaniemi on yritysalue ja pysyykin sellaisena. Alueelle on kuitenkin vireillä asuntokohteita, sillä asukkaat tuovat Keilaniemeen elämää ja aiempaa monipuolisempaa kaupunkikuvaa.

Keilaniemi on aikaisemminkin ollut muodikas kaupunginosa. Näin oli jo 1800-luvulla, kun varakkaat helsinkiläisperheet rakennuttivat kesähuviloita Helsingin lähistölle.

Keilaniemestä tuli muodikas kesänviettopaikka, jonne Carl Johan von Numers rakennutti 1800-luvun alkupuolella Hagalundin kartanon päärakennuksen. Nyt kartanossa asuu Rikhard Grahn. Hänellä on pitkä perspektiivi Keilanimen alueen kehittymiseen.

Höyrylaivasta metroon ja Raide-Jokeriin

Rikhard Grahnin suku asettui Hagalundiin 1930-luvulla. Alun perin kartano toimi kesähuvilana, jonka omistajina ovat olleet von Numersien lisäksi von Wrightit ja Sinebrychoffit.

Kun kartano oli Sinebrychoffien omistuksessa, sinne kuljettiin Helsingin Hietalahdesta omalla Haga-nimisellä höyrylaivalla. Karhusaaressa oli oma hieno laituri ja toinen oli Otaniemessä, jota käyttivät Hagalundin ja Otaniemen väki.

Nyt samoihin paikkoihin pääsee nopeasti metrolla. Metron vaikutus onkin ollut nykyisen Etelä-Espoon kehitykselle valtava. Pikaraitiolinja Raide-Jokeri Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille valmistuu 2020-luvun alkupuolella. Raide-Jokerin päätepysäkki tulee olemaan Keilaniemessä.

Myös Kehä I:n ja Länsiväylän läheisyys takaavat sen, että Keilaniemeen on erinomaiset kulkuyhteydet. Uusi rakenteilla oleva tunneli tulee myös parantamaan Espoon kaupungin projektijohtajan Antti Mäkisen mukaan Keilanimen liikennevirtaa.

– Kehä I siirtyy jo alkukesästä tunneliin, eikä kehätie enää halkaise Keilaniemeä. Tunnelin päälle valmistuu puistokansi, joka yhdistää Tapiolan ja Keilaniemen. Puistosta pääsee nauttimaan jo vuonna 2020, Mäkinen kertoo.

Lisää viihtyvyyttä

Kun väki 1800-luvulla nautti Keilaniemen luonnosta, on meri edelleen Keilaniemessä tärkeä elementti. Uusien rakennusprojektien myötä sen arvo nousee entisestään.

Keilaniemen autiota rantaraittia on tarkoitus elävöittää siten, että rannasta syntyy nykyistä enemmän julkinen tila. Ranta, jossa on aktiivisia toimintoja ja näyttävyyttä, luo tulevaisuudessa Keilaniemeen elämyksiä ja parantaa asukasviihtyvyyttä.

Aalto-yliopisto ja uudet innovaatiot

Rikhard Grahn muistelee, että vielä 1960-luvulla Keilaniemessä pystyi aistimaan Hagalundin menneen hengen.

– Teknisen korkeakoulun myötä alue lähti nopeasti kehittymään, Grahn muistelee.

Nyt Aalto-yliopistoksi sulautuneen korkeakoulun läheisyys vaikuttaakin valtavasti Keilaniemen kehitykseen. Yliopiston tutkimus ja kansainvälinen vuorovaikutus lisää innovaatiotoimintaa ja osaamista. Alueelle on syntynyt luontevasti yritystoimintaa. Keilaniemen tulevaisuus näyttää hohdokkaalta.

NCC rakentaa uutta toimistotilaa historialliseen Keilaniemeen. Uusi toimistorakennus Next hyvien kulkuyhteyksien varrelle valmistuu kesällä 2021.