Tarina alkaa helmikuusta 1939, kun Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan talon suunnittelusta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu. Vielä samana keväänä voittajaehdotuksen nimimerkillä ”Business” jättäneet arkkitehdit Toivo Paatela ja Seppo Hytönen jatkoivat rakennuksen suunnittelua.

Ylioppilaskunnan pitkäaikainen haave alkoi toteutua, kun peruskivi muurattiin juhlavin menoin elokuussa 1939 Pohjoisen Rautatiekadun ja Fredrikinkadun kulmassa. Syksyllä puhjennut toinen maailmansota kuitenkin vaikeutti lupaavasti alkanutta hanketta.

Koska raaka-ainepula vaivasi etenkin betoniraudan suhteen, Ylioppilaskunnan Suuri Rakennuslautakunta jopa harkitsi 7-kerroksiseksi suunnitellun talon typistämistä 2-kerroksiseksi. Tähän ei kuitenkaan ryhdytty, mutta aikataulusta jouduttiin tinkimään. Kiirettä ei toisaalta enää ollut, sillä alun perin talon oli määrä valmistua 1940-luvun Helsingissä pidettäviin olympialaisiin, jotka sodan takia peruttiin.

Talvisota keskeyttää rakentamisen

Sota toi mukanaan myös taloudellisia hankaluuksia: kuljetuskustannukset ja rakennustarvikkeiden hinnat nousivat, tilausten saapuminen ulkomailta oli epävarmaa, vuokralaisten saaminen tuleviin liike-, ravintola- ja hotellitiloihin oli vaikeaa ja lainalupaukset peruttu. Rahoitusongelmien ratkaisemiseksi talo muutettiin asunto-osakeyhtiöksi, joka sittemmin saatiin lahjoitusten ja lunastusten kautta takaisin KY:n hallintaan.

Myös työvoimasta oli pulaa, sillä osa rakentajista lähti lokakuussa 1939 puolustusvoimien ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Rakentaminen keskeytyi kokonaan marraskuun lopulla talvisodan syttyessä ja keskeneräinen rakennus suojattiin vesikaton puuttuessa väliaikaisella katolla.

Takaisin töihin päästiin toukokuussa 1940. Harjannostajaiset vietettiin ja kesän kuluessa kaikki asuinhuoneistot ja maatason liiketilat saatiin vuokrattua. Ravintolatoimijaksi tuli nyt Viipurista siirtynyt Ravintola Espilä. Ensimmäisiin asuntoihin muutettiin jo marraskuussa ja oppilaskoti valmistui talkoovoimin tammikuussa 1941. Helmikuussa talo vihittiin käyttöön.

Sokeri-Jussista Villetohtorin huoneeseen

Nimikilpailusta huolimatta rakennus tunnettiin virallisesti jatkossakin KY-talona, joskin kaupunkilaiset kutsuivat sitä usein myös Espilän taloksi ravintolan valomainoksen takia. Katutasossa oli aluksi pieniä myymälöitä, toisessa kerroksessa ravintoja ja juhlasali, ylempänä asuntoja.

Pihasiipeen asettuivat ylioppilaskunnan asuntola ja kerhotilat. Koska pihasiiven vuokratuotto oli alhaisin, siihen sijoitettiin oppilaskoti ja kolmanteen kerrokseen ylioppilaskunnan omat kerho- ja toimistotilat.

Asuntolan sisustuksesta vastasivat innokkaat rahoittajayritykset, jotka saivat palkkioksi nimikilpensä kalustamiensa huoneiden oviin. Niinpä nimikkohuoneita olivat mm. Sokeri-Jussin huone, Villetohtorin huone, Teräs-huone, Tiklas-huone, Stockmannin huone, Antti Wihurin huone, Enson huone, Weilin & Göösin huone, SOK:n huone, Fordin huone sekä Kangas-Kallen huone.

Helpotusta opiskelijoiden asumiseen

Ylioppilaskunnan talonhankkeen kannattavuus oli laskettu pitkälti ravintolalta ja hotellilta saatavien vuokratulojen varaan. Sodan ja säästöpaineiden keskellä suunnitelmia kuitenkin karsittiin ja hotellihuoneet vaihdettiin asunnoiksi, mikä toi helpotusta 1940-luvun alun opiskelijoiden asuntopulaan.

Uusi oppilaskoti tarjosi kipeästi kaivattuja huokeita asuntoja erityisesti lahjakkaille ja varattomille Kauppakorkeakoulun opiskelijoille. Ylin kerros oli varattu naisille, kaksi alempaa miehille, ja asuntolaa valvoi ja hallinnoi johtajatar.

KY-talo oli suunniteltu joustavaksi myöhempiä muutoksia silmällä pitäen. Ensimmäinen uudistus tehtiinkin jo 1946-1947, kun verkkohäkkikomeroin varustettu ullakko otettiin oppilaskodin käyttöön. Vuokrasääntelyn vapautuessa ja yleisen asuntotilanteen helpottuessa opiskelija-asuntojen kysyntä laski. Asuinhuoneiden määrää kuitenkin lisättiin, minkä ansiosta syksyllä 1960 talossa asui 136 kauppatieteiden oppilasta.

Ruokaravintolasta striptease-esityksiin

Talon entistä tehokkaampaa käyttöä alettiin pohtia muutenkin. Kellarikerrokseen valmistui kerhotila, iso juhlasali, KY:n oma kirjapaino sekä valokuvausstudio pimiöineen.

Toista kerrosta hallinnut Espilä toimi hienona ruokaravintola aina vuoteen 1958 asti. Tuolloin omistaja vaihtui ja tilalle tuli Suomen ensimmäinen striptease-esityksiä tarjoava viihderavintola, joka saavutti suuren suosion.

Alimpaan kerrokseen avattu Kylterikellari oli KY:n ensimmäinen oma ravintola. Anniskelulupien kanssa oli alkuun vaikeuksia, mutta virallinen ravintolatoiminta päästiin aloittamaan syksyllä 1969. Toiseen kerrokseen tuli opiskelijadiskoteekki Kynssit.

Hyvästit hiihdon kattokisoille

Kun rakennus tuli kolmenkympin ikään, kunnon huomattiin rapistuneen. Sodan keskellä puutteellisista materiaaleista rakennettu talo kaipasi perusteellista korjausta. Kustannusten kattamiseksi ja parempien vuokratuottojen saamiseksi asunnot päätettiin muuttaa toimistoiksi. Osaa asukkaista muutos kismitti, sillä etenkin seitsemännessä kerroksessa oli totuttu villiinkin hauskanpitoon, kuten hiihtokisoihin katolla.

Muutostyöt asuintalosta toimistoiksi toteutettiin useassa vaiheessa vuosina 1974-1976. Kun ensimmäinen osuus valmistui keväällä 1975, vuokralaiseksi tuli Vesihallitus.

Vuonna 1974 ravintola Espilä siirtyi KY:n perustaman Kylteri Oy:n omistukseen. Striptease-ravintola sai lähtöpassit ja paikka palautettiin siistiksi ruoka- ja tanssiravintolaksi nimeltä Espilä Feelings. Kynssit väistyi 1980 avatun uuden yökerhon KY-Exitin tieltä, josta tuli nopeasti yksi kaupungin suosituimmista paikoista. Entinen Kylterikellari puolestaan muutettiin Radio 21 -musiikkipubiksi.

KY-talon tarina jatkuu Kulma21:nä

Rakennuksen käyttö on vuosikymmenien saatossa muuttunut alkuperäisestä lähes täysin. Vaikka toimistokerroksia remontoitiin useaan otteeseen, talo pääsi varsin kulahtaneeseen kuntoon. Talo oli pitkään myös tyhjillään neljännestä kerroksesta ylöspäin.

Klassikon elämässä kääntyi uusi lehti, kun NCC sopi talon ostamisesta KY-säätiön kanssa joulukuussa 2020. Arvotalo uudistetaan NCC:n kehityshankkeena monipuoliseksi modernia työkulttuuria edistäväksi toimitilaksi ja toteutetaan BREEAM-ympäristöluokituksen uusimpien kriteerien mukaiselle Excellent-tasolle ensimmäisenä korjausrakennushankkeena Suomessa.

Jatkossa KY-talo kantaa nimeä Kulma21, joka kunnioittaa talon historiaa, henkeä ja perinteitä sekä osoitetta Pohjoisella Rautatiekadulla. Kulma21 on toimitila, joka yhdistää monipuolisesti yritysten ja ihmisten tarpeet ja liikkuvuuden. Joustavat tilaratkaisut vaihtelevat 200 m2 – 6000 m2 välillä ja soveltuvat vaikka pääkonttoriksi. Täysin uusittuun Kulma21:een päästään muuttamaan vuonna 2023.

Jutun lähteenä on käytetty alkuperäisteosta: KY-talo, Rakennushistoriaselvitys, Jones Lang LaSalle Finland Oy

Lisätietoa verkkosivuilta: kulma21.fi/