Hiilijalanjälkitutkimus: energiaratkaisuilla suurin vaikutus rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkeen

Suunnittelutoimisto Optiplanin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lle toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen pienentämistä kustannustehokkaasti vuokratalokohteissa. Tutkimuksessa verrataan neljän VAV Asuntojen ja NCC:n toteuttaman vuokratalokohteen hiilijalanjälkeä. Tulokset osoittavat, että rakennuksen energiaratkaisuilla voidaan parhaiten vaikuttaa koko rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkeen.

NCC-konserniin kuuluvan Optiplanin toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin asuinrakennusten hiilijalanjäljen muodostumista. Tutkimuksessa vertailtiin erilaisten materiaali- ja taloteknisten vaihtoehtojen kustannustehokkuutta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Vertailu tehtiin neljästä kohtuuhintaisesta vuokratalokohteesta: Lipputie 14 eli Opaali-talo, Marsinkuja 1 ja Loiskekuja 1 sekä syyskuussa 2018 Joutsenmerkin saanut Kaskelantie 1. Tutkimuksessa vertailtiin ennen kaikkea Joutsenmerkki-kohteen elinkaaren hiilijalanjälkeä suhteessa muihin kolmeen kohteeseen.

Kaskelantie 1:n rakentamista ohjasivat Joutsenmerkin tiukat kriteerit: kiinteistön on oltava energiatehokas ja siinä on kiinnitettävä erityistä huomiota sisäilmaan sekä käytettyihin kemikaaleihin ja rakennusmateriaaleihin. Rakennushanke saavutti peräti 74 prosentin kierrätysasteen kaikesta rakennusjätteestä. Opaali-talossa pyrittiin säästämään luonnonvaroja ja pienentämään rakentamisen hiilijalanjälkeä hyödyntämällä uusiomateriaaleja sekä materiaalitehokkaita ratkaisuja. Marsinkuja 1 ja Loiskekuja 1 ovat esimerkkejä tavanomaisista rakennuskohteista. Kaikki kohteet ovat ARA-rahoitteisia VAV Asuntojen ja NCC:n Vantaalle toteuttamia vuokrakerrostaloja.

Energiatehokkuudella suurimmat vaikutukset, materiaali- ja tuotevalintojen yhteisvaikutus näkyy laskelmissa

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki koostuu tuotevaiheesta, kuljetuksesta rakennuspaikalle, rakentamisvaiheesta, kunnossapidosta ja osien vaihdosta, veden ja energian käytöstä sekä purkamisesta. Keskeinen havainto tutkimuksesta oli energiatehokkuuden vaikutus. Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljestä 60 vuoden tarkastelujaksolla noin 65 % riippuu rakennuksen energiakulutuksesta ja 30 %:iin voidaan vaikuttaa materiaalivalinnoilla, rakennusmateriaalien määrällä ja laadulla.

- Tutkimuksessa selvitettiin, mistä asuinrakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki muodostuu ja mitkä ratkaisut vaikuttavat siihen eniten. Näihin osa-alueisiin on hyvä kiinnittää jatkossa huomiota, tutkimuksen toteuttamisessa mukana ollut Optiplanin projektipäällikkö Riina Ahola sanoo.

Energiaratkaisujen parantaminen on merkittävin keino, jolla rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkeä saadaan pienennettyä. Ratkaisuja, jotka lisäävät energiatehokkuutta ja pienentävät energian kasvihuonekaasupäästöjä käyttövaiheessa, voivat tutkimuksen mukaan olla muun muassa hajautettu huoneistokohtainen ilmanvaihto sekä vähäpäästöisten energiamuotojen suosiminen lämmitysratkaisuna. Tutkimus laadittiin vuoden 2018 tiedoilla ja teknisillä ratkaisuilla, eikä tulevaisuuden mahdollisia muutoksia esimerkiksi kaukolämmön päästöjen pienentymisessä tai ilmanvaihtoratkaisujen kehittymisessä ole ennustettu.

- Joutsenmerkin saanut Kaskelantie 1 on antanut paljon hyvää tietoa, jonka pohjalta voimme lähteä kehittämään yhä vähähiilisempiä ratkaisuja. Energiaratkaisujen kehittämisen lisäksi tulee pitkällä tähtäimellä löytää keinoja myös pienentää ja kompensoida materiaaleihin sitoutuneita päästöjä, NCC:n hankekehityspäällikkö Laura Majoinen kertoo.

Tutkimus osoitti, että materiaali- ja tuotevalinnoilla saavutetaan säästöjä silloin, kun pyritään minimoimaan materiaalin kokonaismäärä ja huomioidaan valintojen yhteysvaikutus päästöihin.

- Yksittäisen ratkaisun muutoksella voi olla vähäinen vaikutus päästöihin, mutta useamman muutoksen yhteysvaikutuksella saadaan aikaan näkyviä muutoksia, Ahola sanoo.

Ilmastoystävälliset vaihtoehdot huomioidaan suunnittelun varhaisessa vaiheessa

Suomessa rakennettu ympäristö tuottaa kolmasosan kasvihuonekaasupäästöistä. Rakennuksen hyvällä suunnittelulla ja valinnoilla voidaan kuitenkin pienentää rakennusten ja rakentamisen kasvihuonekaasupäästöjä. Tutkimuksessa kannustetaankin tekemään vertailulaskelmia jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa, jolloin voidaan vielä vaikuttaa ja valita hiilijalanjäljen kannalta suotuisia ratkaisuja. Tutkimuksesta selviää, että kasvihuonekaasuja vähentävät ratkaisut eivät aina ole se kalliimpi vaihtoehto, vaan edullisempiakin löytyy.

Ympäristöministeriö on teettänyt ehdotuksen tiekartasta, joka huomioi rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen rakentamisen ohjauksessa. Tiekartan mukaisesti rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen sääntely voitaisiin ottaa käyttöön Suomessa, ja sääntelyyn siirtymisestä ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä on sovittu. Hiilijalanjälkitutkimuksen vapaaehtoiset laskennat valmistavat siirtymistä sääntelyyn.

Lisätietoja:
Koko raportti ARA:n verkkosivuilla
Riina Ahola, projektipäällikkö, Optiplan Oy, p. 040 5574 815
Laura Majoinen, hankekehityspäällikkö, NCC, p. 050 527 3261

NCC: Visiomme on uudistaa toimialaamme ja tarjota ylivertaisia kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. NCC on yksi johtavista rakentamisen, kiinteistökehityksen ja infrastruktuurin yrityksistä Pohjois-Euroopassa. Sen liikevaihto vuonna 2017 oli lähes 5,6 miljardia euroa ja henkilöstön määrä 17.800.  NCC:n osakkeet on noteerattu Tukholman NASDAQ OMX -pörssissä.