Helsingin radiotehdas, tali

Pitäjänmäen alue on viime vuosina muuttunut perinteisestä teollisuus- ja työpaja-alueesta vireäksi ja moniulotteiseksi työ- ja asuinalueeksi. Alueella on noin 10 000 asukasta ja runsaasti palveluja ja harrastusmahdollisuuksia.

Radiotehdas sijaitsee NCC TähtiKoti-korttelissa, johon kuuluvat myös Happiness, Follow ja Trust. Suojaisaa korttelia rajaavat Purotie ja Talin puistotie, joka on osa Talin kartanon upeaa kilometrin pituista koivukujaa. Silmän, sielun ja kunnon iloa tarjoaa kartanon puisto, jonka juuret ulottuvat neljän vuosisadan taakse. Vehreät maastot jatkuvat aina Huopalahden rannalle asti. Alueella on lukuisia rakennettuja ulkoiluteitä ja -polkuja, myös seudullisia reittejä.

Talinlehdossa nautitaan kaupunkielämän parhaista puolista. Sen takaavat asuinalueiden ja toimistokorttelien tasapainoinen liitto, ympäristön elinvoimaisuus, erinomaiset palvelut ja sujuvat liikenneyhteydet joka suuntaan. Ja kaikki tämä aivan luonnon helmassa!

Talinlehto kuuluu Pitäjänmäen ja Konalan palvelualueeseen. Niinpä kaupungin tarjoamat peruspalvelut ovat keskitasoa paremmat. Lähialueilta löytyvät kaikki tarvittavat: päiväkoti kuin koulutkin – eikä terveysasemaa, kirkkoa ja kirjastoakaan tarvitse kaukaa hakea.

Liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksia löytyy moneen makuun. Lähistöllä sijaitsee mm. Talin urheilupuisto ja siirtolapuutarha, Suomen vanhin golfseura eli Helsingin Golfklubi, Talin Tenniskeskus, Talin keilahalli, Elixia ja Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun uimahalli.

Päivittäistavarakaupat ja apteekki löytyvät läheltä samoin kuin parturi-kampaamot, videovuokraamo, kuntosali... Talinlehdosta on myös lyhyt matka Helsingin keskustaan.

Kaikki tiet, myös rautatie, vievät Pitäjänmäkeen.
Oivallisista liikenneyhteyksistä huomaa, että ollaan tärkeässä paikassa. Talinlehdosta pääsee Pitäjänmäentien pysäkiltä yhtälailla Espooseen kuin Helsingin Kamppiin ja Sompasaareen. Pitäjänmäen tai Valimon asemalta pääsee A-junalla etelään ja pohjoiseen.

Asunto Oy Helsingin Radiotehdas on saanut nimensä rakennuksen alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaan. Rakennus rakennettiin vuosina 1937-1941 Helvar Oy:n radiotehtaaksi.

Helvarin nimi juontaa alkuperäiseen liikeideaan, tavaranvaihtoon Suomen ja Puolan välillä (HELsinki VARsova). Vähitellen Helvarin koko toiminta siirtyi radioalalle. 1935 puolivalmiiden radioiden kokoamisesta siirryttiin omaan tuotantoon. 1937 Helvar oli Suomen suurin radiotehdas, ja tuotanto ylitti 5 000 kappaleen vuosivauhdin. Sotien aikana Helvar toimitti radiokalustoa lähinnä Suomen puolustusvoimille.

Televisiotoiminta alkoi Suomessa 1956. Helvar aloitti televisioiden kokoonpanon puolivalmiista tuontiosista ja kehitti samalla omaa tuotantoaan. 1960-luvulla televisiotuotanto kaksinkertaistui viennin ansiosta nopeasti. Väritelevisio teki tuloaan ja Helvarilla tehtiin päätös keskittyä sähkötarviketuotantoon. Radio- ja televisiotuotanto lopetettiin 1968. Nykyisin Helvar on kuristimien ja valaistuselektroniikan asiantuntija. Helvar muutti Pitäjänmäen radiotehtaan tiloista pois vuonna 2005.

(Lähde: Helvar-Merca toimintakertomus 1901-2001.)

Arkkitehdin terveiset

Rakennuksen eleettömissä ja kauniissa julkisivuissa on vielä 1920-luvun klassismin piirteitä, vaikka useat aikakauden teollisuusrakennukset edustivat jo enemmänkin rationaalista funktionalismia. Klassismin muotokieltä ovat mm. rakennuksen päädyn korostaminen ja puolipyöreä tai segmentin muotoinen päätyikkuna. Rakennusteknisesti Radiotehdas on omalle ajalleen tyypillinen. Ulkoseinät ovat rapattuja täystiiliseiniä. Rungon kantavat pilarit ja sekä välipohjien palkit ja laatat ovat paikalla valettuja teräsbetonirakenteita.

Radiotehtaan julkisivuja on muutettu mahdollisimman vähän. Porrashuoneet ovat uusia, koska vanha porrashuonejako olisi johtanut pitkiin ja pimeisiin käytäviin. Ullakkokerrokseen on suunniteltu uusi valoisalla oleskelu- ja kokoontumistilalla varustettu talosaunaosasto.

Loft-tyyppiset asunnot on suunniteltu esteettömiksi, joustaviksi ja muunneltaviksi. Syvärunkoisessa rakennuksessa kylpyhuone- ja keittiötilat on sijoitettu rakennusrungon keskelle, jotta oleskelutilat jäävät kauniiden, suurten ikkunoiden ja luonnonvalon läheisyyteen. Oleskelutilojen sävy on kokonaisuudessaan vaalea. Kylpyhuone, eteinen ja keittiöalue muodostavat tilaan harmaan ja tummemman vastaparin. Kantavaa sienipilaristoa ja palkistoa on jätetty mahdollisimman paljon näkyviin. Kylpyhuoneisiin saadaan luonnonvaloa kapeilla yläikkunoilla. Suurin osa kylpyhuoneista on suunniteltu siten, että asukas voi valita